Kategoria: Rautatie

Lahtea maailmankartalle kiskoja pitkin

Saksalaiset rautatieharrastajat vierailivat vuonna 2008 Suomen rataverkolla lättähattu-kiskobussilla kulkien. Lättä vieraili myös Lahdessa, Mytäjäisten varikolla Lahden rautatieharrastajat Topparoikan järjestämässä Rautatiepäivässä (kohdasta 12:45 eteenpäin). Tuolloin tapahtumassa oli peräti kolme liikkuvaa museojunaa (joista kaksi yleisölle) sekä tietenkin paljon muuta.
Videolla esiintyy myös topparoikkalaisten vuonna 1990 kunnostama liikuteltava muistomerkkihöyryveturi Tr1 1047 eli ”Risto” (kohdassa 14:00).

Paljon on muuttunut tuosta kesästä. Topparoikka muutti Vierumäen asemalle kesällä 2015, missä Rautatiepäivä toki jatkuu. Risto-höyryveturikin muutti syksyllä 2020 Lahdesta uudelle omistajalle Lohjalle.

Video on saksankielinen, mutta tunnelmista pystyy nauttimaan ilman saksankielen taitoa. Kokonaiskesto 28:55.

[katso video]

Sivun päivitykset

14.3. Päivitetty sivu Pienoisrautatiet

22.2. Lahtiwoodin YouTube-kanavalle päivitetty rautatieaiheinen video

8.2. Päivitetty sivu Pienoisrautatiet

21.1.2021 Päivitetty sivu Pienoisrautatiet ja Youtube-kanavalle lisätty Asiaa pienoisrautateistä (6)

4.12. Lisätty kohtaan Paikat ja käsitteet > Rautatiet muokkaavat Lahtea > Paikannimistöä ja Vuosilukuja

22.11. Lahtiwoodin Youtube-kanavalle lisätty Asiaa pienoisrautateistä (5)

15.11. Pienoisrautatiet-sivulle on lisätty uusi pienoisrautatie

1.11. Lahtiwoodin Youtube-kanavalle lisätty Asiaa pienoisrautateistä (4)

Rautatiehankkeista

Rautatiehankkeista on syksyllä paikallismedioissa kirjoitettu paljonkin, jatkan siitä vielä hieman, sivusinhan aihetta Hollolan Lahti 2/2020 -lehden pääkirjoituksessa, jossa kirjoitin: “On tärkeää palauttaa aika ajoin mieleen se, ettei rautatie ja sen rakentaminen ollut itsestäänselvyys.” “Nykyhankkeista Lahden kannalta kiinnostavin lienee Itärata, jonka yksi linjaus on suunniteltu kulkevaksi (Helsinki-Vantaa) lentoasema-Porvoo-Kouvola.”

Muutama päivä Hollolan Lahden ilmestymisen jälkeen mediassa ryöpsähti – ei suinkaan kirjoitukseni takia.

Yle otsikoi 30.9.: “Porvoo-Kouvola-reitti veti pitemmän korren itäsuunnan ratavalmistelussa”. Jutussa selviää että aiemmassa selvityksessä mukana ollut Lahti-Heinola-Mikkeli -ratalinjaus oli pudonnut pois vaikka se oli kustannus–hyöty -suhteiltaan oikoradoista paras.

Lokakuussa alkoi kuhina. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 2.10. : “Kaukojunaliikenne uhkaa itäradan mukana siirtyä pois Lahdesta – päijäthämäläiset päättäjät tyrmistyivät suunnitelmista” .

Yle Lahti kertoi 14.10.: “Liikenneministeriön Itärata-linjaus löi Lahden ällikällä: uusi rata veisi kaukojunavuorot kaupungista”. Jutussa liikenneministeriön neuvotteleva virkamies Kaisa Kuukasjärvi toteaa: “Alustavien keskustelujen pohjalta kävi ilmi, että alueiden ja kuntien enemmistö kannatti huomattavasti enemmän kahta muuta (Porvoo-Kouvola, Porvoo-Kotka) ratalinjausta.” Lahti ei vastausta niellyt. Jutussa Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alhon mukaan sitä ei virallisesti edes Lahdelta kysytty.

Väyläviraston toukokuussa julkaistun selvityksen jälkeen oikoratojen vaikutusalueella olevat kunnat kutsuttiin liikenneministeriöön neuvonpitoon. Kuntien piti elokuun loppuun mennessä päättää, haluavatko ne olla mukana hankeyhtiössä. Lahden kaupungin mielestä yhtiölle ei ollut tarvetta ja se päätti, ettei se ole mukana Itärata-hankeyhtiössä. Lahti vetosi keväällä tehtyyn Väyläviraston selvitykseen, jonka mukaan nykyisten ratojen kunnostaminen olisi kustannuksia ja hyötyä ajatellen paras vaihtoehto: Väyläviraston arvion mukaan pelkästään nykyisten ratojen parannus nopeuttaa matka-aikoja itään. Uudet itäiset oikoradat eivät toisi yksin merkittäviä hyötyjä matka-aikoihin.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan idän raideyhteyksien hankeyhtiöneuvotteluja jatketaan Porvoon ja Kouvolan kautta kulkevan linjauksen mukaisesti. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen ihmettelikin, miksi hyötysuhteeltaan huonoksi todettua hanketta viedään nyt eteenpäin. Väylävirasto ei ole tyrmännyt mitään vaihtoehtoa vaan sysää vastuun poliitikoille.

Etelä-Suomen Sanomat on pääkirjoituksissaan ottanut voimakkaasti kantaa Itärataan tai oikeastaan sen tarpeettomuuteen ja pyrkinyt voimakkaasti kyseenalaistamaan koko hankkeen mielekkyyttä (taloudellisuutta). Tarvitaankin tervettä nurkkakuntaisuutta, onhan kyseessä suurista investoinneista ja niiden pitkäaikaisista vaikutuksista. Maakuntamme etua eivät aja ketkään muut kuin päijäthämäläiset itse. Tämä on hyvä pitää mielessä – etenkin edustakuntavaaleissa, kun äänestetään Hämeen vaalipiirissä.

Myös lahtelaisilla poliitikoilla on peiliin katsomisen paikka: Rautatietä – tai ylipäänsä mitään muutakaan – ei kannata pitää itsestäänselvyytenä; muuten se on menetetty. Tällä en suinkaan tarkoita että kerran kuussa on käytävä ratapihalla suukottelemassa kiskoja vaan että valtakunnan tasolla on istuttava oikeissa ”pöydissä” ja varmistettava alueen intressit.

Lahti on kuitenkin mukana Suomi-radan hankeyhtiössä ja radan suunnittelu saadaan käyntiin. Rata tarkoittaa Tampere-Riihimäki-välille lisäraiteen tai kokonaan uuden radan. Suunnitelmaan kuuluu myös Lentorata, joka yhdistäisi lentoaseman kaukojunaliikenteen piiriin.

Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua varten perustetaan kaksi osakeyhtiötä: Suomi-rata Oy ja Turun Tunnin Juna Oy. Suomen valtion osuus kummassakin yhtiössä on 51 prosenttia.

Pekka Timonen toteaa: ”Suomi-radan hankeyhtiön perustaminen vahvistaa Lahden seudun kilpailukykyä ja vauhdittaa Radanvarren kehittämistä. Lahti saa Lentoradan myötä suoran ja nopean yhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja laajasti myös itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. ”

Suomi-rata on myös mainittu Lahden kaupungintalousarviossa yhtenä vahvuutena.

Raideliikenteeseen panostaminen on tärkeää. Itäradan suunnitelmissa Liikenne- ja viestintäministeriössä tuntuu olevan luotijunavaihe päällä. Täytyy toivoa ettei vauhtisokeus peitä ministeriön silmiä ratojen hyötylaskelmilta. Pelkästään ideologisista motiiveista kumpuavat päätökset tuppaavat epäonnistumaan.

Sauli Hirvonen

Julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 3/2020

Tr1 1047 lähti Lahdesta

Tavarajunaveturi Tr1 1047 (”Risto”) kunnostettiin liikuteltavaksi muistomerkkiveturiksi lahtelaisten rautatieharrastajien toimesta ja luovutettiin Lahden kaupungille loppuvuodesta 1990. Veturin omisti VR, jolta se siirtyi hiljattain uudelle omistajalle ja edessä oli siis muutto uudelle paikkakunnalle. Siirron suoritti keskiviikkona 16.9.2020 Haapamäen museoveturiyhdistys veturinaan Dv16, museoveturi sekin. Risto hinattiin ensin Hyvinkäälle, josta se myöhemmin siirrettäisiin Lohjalle.

Talkoolaisten kunnostama höyryveturi oli viettänyt viimeiset viisitoista vuotta vanhan varikon raiteella. Ennen sitä veturi oli ollut Lahden rautatieaseman edustalla. Varikolla se kylkiinsä saanut töhryjä, mutta oli ikäänsä ja olosuhteisiinsa nähden tyydyttävässä kunnossa.

HMVY:n Dv16-veturi valmiina Riston siirtoon Lahden Mytäjäisistä, Hyvinkään kautta Lohjalle. Muistomerkkiveturin uusi omistaja on juuri veturin alla tekemässä viimeisiä huoltoja ennen siirtoa.


Lahtelaisharrastajien viestiryhmässä sain tiedon kuvineen että Ristoa oltiin siirtämässä kyseisen keskiviikon iltana, joten töiden jälkeen ajoin varikon kautta. Tapasinkin paikalla uuden omistajan, joka teki veturin siirtoon liittyviä huoltotöitä. Vaihdoimme muutaman sanasen ja toivottelin turvallista matkaa.

Lisätietoja Risto-veturista Topparoikan sivuilla. Kuva ja keskustelua siirrosta myös Vaunut.org-sivustolla.



Rautateiden Lahti -näyttely

Lahden pääkirjaston aulassa avautuu syyskuussa Rautateiden Lahti -näyttely. Aulan sermeissä esitellään Lahden rautateitä, rautatiekulttuuria ja rautatieharrastamisen eri muotoja.
Lisäksi vitriineissä on esillä Esko Nikkasen ja Sauli Hirvosen rakentamia pienoisrautateitä. Nikkanen on keskittynyt paikallisiin rakennuksiin ja miljöihin, Hirvonen ulkolaisiin dioraamoihin.

Näyttely kestää syyskuun loppuun asti ja se toteutetaan yhteistyössä Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n, Lahti-Seura ry:n ja tulipyörä.fi:n kanssa.


Näyttelyn julisteet/tekstit: Sauli Hirvonen
Työryhmä: Esko Nikkanen (pienoisrautatiet), Jonne Seppänen (Heinolan rata -kooste), Mari Lakka, Tomi Hämäläinen ja Eeva Rajaharju.
Valokuvat: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto, Lahden kaupunkiympäristö, Sauli Hirvonen ja Ilona Reiniharju. 

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on RautateidenLahti_juliste-723x1024.jpg


Rautateiden Lahti -näyttely pääkirjaston aulassa 1.-30.9.
Katso näyttelyn esittelyvideo.

Lisätietoja: sauli.hirvonen@gmail.com

Rautatieharrastajille avustusta


Lahden Rautatieharrastajat Topparoikalla on kunnostettavanaan erilaista museojunakalustoa. Yhdistys sai vuoden 2020 alussa Päijänne Leaderilta avustusta kolmivuotiselle vaunujen kunnostushankkeelle sekä Tve3-dieselveturin hankintaan. Rahoituksen antavat yhdessä EU, Suomen valtio ja kunnat. Summan yhdistyksen omaosuus koostuu palkattomasta talkootyöstä.

Kunnostettava kalusto ovat lähiliikennevaunu Ei 22319, moottorivaunu Ds2 10 ”Motti”, matkatavaravaunu Fo 22547 sekä puukoriset tavaravaunut. Syksyllä Toijalan Museoveturiseuralta siirretään dieselveturi Tve3.

Kunnostusprojektin tavoitteena on saada osa museojunakalustosta liikennöintikäyttöön Heinolan radalle.

Kalustoa kunnostetaan pääasiassa talkoovoimin ja kaikenlainen talkooapu on tärkeää. Talkoot pidetään pääasiassa viikonloppuisin sekä erikseen ilmoitettavina aikoina.

Yhdistyksen kalusto sijaitsee yhdistyksen kerhotiloina toimivan Vierumäen rautatieaseman ratapihalle, mihin ne siirrettiin Lahden Mytäjäisten varikolta syksyllä 2015. Kalustoa on kunnostettu vuosien saatossa varikolla, joista tärkein höyryveturi Tr1 1047 ”Risto”. Muita ovat mm. puinen konduktööri- ja matkustajavaunu EFi 22378 sekä lumiaura Etv-Rto 23.

Artikkelit

Tälle sivulle on koottu rautatieaiheisia artikkeleita ja linkkejä.

Alla olevat jutut ovat julkaistu Lahen Lehessä. Linkit sisältävät artikkeleita sekä uutisista tapahtumista ja tilaisuuksista. Juttujani on myös yhdistysten jäsenlehdissä Hollolan Lahdessa ja Topparoikka-lehdessä.

Lahen Lehti:
Lahti heräsi kiskoliikenteelle 10.8.2019
Kampusraitti avattu 5.12.2018
Mukkulanradan liikennettä 26.4.2018
Vierumäen rautatiepäivä 24.7.2017
Kotiseutu ja pienoisrautatiet 12.7.2017
Junia ja kiskoja Lahdessa 20.6.2015
Museojunakalusto Lahden seudulla 5.3.2016
Lahden matkailuvalttina kiskot 6.7.2014
Museojunakaluston kunnostusta kesällä 2011 9.3.2014 (päiv.)
Rautatiekulttuuria Lahdessa 17.8.2013
Lahti-Riihimäki-Lahti-Riihimäki-Lahti 19.11.2012
Rautatievideoita Lahden seudulta 20.7.2012
Timotei Teatteri: Juna 19.15.2012
Rautateitä koululaisille 6.11.2009
Topparoikka ry juhlistaa 20-vuotistaivaltaan 19.10.2008
Kiiltävät kiskot 29.7.2008

Lehdissä:
Hollolan Lahti -lehti (Lahti-Seura ry)
Topparoikka-lehti (Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry)

Kirjoissa:
”Topparoikka Vierumäen asemalla” -artikkeli: Vierumäen kyläkirja (2020)
”Rautatiet muokkaavat Lahtea” -artikkeli: Lahden seutu kartoin 1960- ja 2010-luvuilla (2020, AtlasArt & Lahti-Seura)

tulipyörä.fi – esittely

tulipyörä.fi-sivusto on rautatieharrastajan näyteikkunan rautatiekulttuurin vaalimiseksi. Sivustolla keskityn pääasiassa lahtelaiseen rautatiekulttuuriin ja sen eri muotoihin. Esittelen rautateihin liittyviä hankkeita, visioita ja ehdotuksia, joista osa on jo tullut tutuksi Lahen Lehti -sivustolla.

Esittelen omaa rautatieharrastamista ja kaikkea siihen liittyvää toimintaa. Kaikki sivuston tekstit ja kuvat ovat omiani, ellen toisin mainitse.

Lisäksi sivusto toimii osana epävirallisena Pietarin rautatie 150 vuotta –tiedotuskanavana. Viralliset juhlallisuudet on siirretty poikkeustilanteen takia vuoteen 2021, mutta sivulta saa tietoa mm. lahtelaisten rautatieharrastajien ja yhdistysten järjestämistä juhlavuoden tapahtumista.

Sivustolla oleva tulta iskevä junanpyörä on Lahden vaakunassa vuodelta 1968. Alkuperäinen tulipyörä-vaakuna otettiin käyttöön vuonna 1912. Lisää vaakunasta voit lukea täältä.

Sivustoa päivitetään… esimerkiksi kuvagalleria on toistaiseksi keskeneräinen.

Terveisin
Sauli Hirvonen

Pietarin rautatie -tapahtumat

Pietarin rautatie täyttää 150 vuotta. Tällä tulipyörä.fi-sivustolla kerrotaan Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n, rautatieharrastajien ja muiden tahojen Lahden seudulla järjestämistä juhlavuoden tapahtumista.

Koronavirusepidemian takia päätapahtuma on siirretty vuodelle 2021.
Virallisesta ohjelmasta vastaa Väylä ja se toteutetaan yhteistyössä VR:n ja Venäjän rautateiden kanssa.

Vuoden 2020 muu ohjelmisto on nähtävillä täällä.

Sivusto on rautatieharrastajan ylläpitämä. Sivustoa päivitetään tarvittaessa ja omia tapahtumia voi lähettää osoitteeseen: sauli.hirvonen[at]gmail.com

Rautatieharrastamista

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry on 30-vuotisen taipaleensa aikana vaalinut lahtelaista rautatieperintöä monin eri tavoin. Vuosien saatossa aktiivisten ja idealististen harrastajien ja talkoolaisten ansiosta Lahteen on muotoutui rautatiekulttuurin vaalimisen vankka perinne. Topparoikkalaiset ovat tuoneet esille rautateihin liittyvää kulttuurihistoriaa erilaisten tilaisuuksien, tapahtumien sekä käsityöosaamisen kautta. Harrastajat hankkivat ja kunnostivat 1990-luvulla Lahteen liikuteltavan muistomerkkiveturin Riston (Tr1 1047), joka seisoo yhä Lahden varikolla. Kaluston kunnostaminen on ollut olennainen ja tärkeä talkoomuoto. Osa kunnostettavasta kalustosta on jo saatu museojunaliikenteeseen. Lisäksi lahtelaisaktiivit järjestivät Lahdessa 1990-luvulla kahdet valtakunnalliset pienoisrautatiemessut.

Kun tulin mukaan vuonna 2005, yhdistyksellä oli pitkä ja kunniakas historia ja sen jäsenillä paljon osaamista ja intoa. Mukaan toimintaan houkuttivat myös yhdistyksen toimitilat, jotka tuolloin sijaitsivat autenttisessa rautatiemiljöössä Mytäjäisten veturivarikon vesitornissa. Em. syyt vaikuttivat siihen, miksi innostuin Topparoikan toiminnasta. Tuntui merkitykselliseltä olla mukana jatkamassa tuota perinnettä omista kiinnostuksen ja osaamisen lähtökohdista. Kerronkin muutamin esimerkein omista rautatieharrastamiseen liittyvistä kokemuksistani. Talkoita ja tapahtumia Tullessani mukaan yhdistystoimintaan kiinnostuin myös junanvaunujen kunnostusprojekteista, vaikkei minulla ollut aiempaa kokemusta tällaisesta. Osittain se johti siihen, että myöhemmin suoritin aikuisopiskeluna sekä teollisuuspuusepän että talonrakentajan perustutkinnot. Yhdistyksessä toimin useana vuonna taloudenhoitajana ja varapuheenjohtajana.

Vuonna 2015 minut valittiin puheenjohtajaksi, jossa toimessa olen edelleen. Näkyvimpiä yhdistyksen aikaansaannoksia ovat viime vuosina olleet erilaiset tapahtunut kuten museojuna-ajot ja rautatiepäivät. Kesäkuussa 2006 järjestimme varikolla Avoimet ovet -tapahtuman Mytäjäisten varikolla, jollaisia oli järjestetty aikaisemmin mm. 1990-luvulla. Tapahtuma sujui erinomaisesti, mutta toki halusimme kehittää sitä seuraavaksi vuodeksi. ”Avoimet ovet” nimenä tuntui turhan pienimuotoiselta, joten palautekeskustelun lomassa ehdotin nimeksi “Lahden Rautatiepäivä?”, ja niinpä kesällä 2007 järjestimme ensimmäisen Rautatiepäivän.
Itse ohjelmistoonkin kaipasimme lisätoimintaa, joten ehdotin, että järjestäisimme tulevana kesänä museojuna-ajon lättähattu-kiskobussilla. Seppäsen Jonne pisti paremmaksi ja ehdotti höyryjunaa. Ja niin myös tapahtui. Yhdistyksemme oli järjestämässä16.6.2007 Lahden Rautatiepäiville ensimmäistä höyryjuna-ajoa koko oikoradan pituudeltaan, veturinaan Ukko-Pekka. Toki myöhempinä kesinä ajoja hoiti myös Pikku-Jumbo.Vuodesta 2007 alkoivat Topparoikan toimesta jokakesäiset, pääasiassa Heinolaan suuntautuvat suositut museojuna-ajot.
Vaikka yhdistykselle ei ole omaa liikkuvaa junakalustoa, Topparoikka on tehnyt paljon museojunaliikenteen edistämiseksi Lahden seudulle, ja yhdistyksen aktiivisuuden ansiosta lahtelaiset saavat nauttia höyryjuna-ajoista. Näitä ajoja varten perustimme Seppäsen kanssa Höyryllä Heinolaan -nimisen verkkosivuston, jonka kautta loimme alueelle vahvan matkailubrändin.

Mytäjäisten varikon epävarma tilanne maankäytön ja kaavoituksen suhteen johti siihen, että Lahden Rautatiepäivä järjestettiin viimeisen kerran kesällä 2009. Vuonna 2011 yhdistyksen vuokrasopimus vesitornissa irtisanottiin Senaatti-kiinteistön toimesta ja koko alue tyhjeni vuokralaisista. Monien eri vaiheiden jälkeen vuonna 2015 yhdistys löysi uudet ja asianmukaiset toimitilat Heinolan puolelta Vierumäen rautatieasemalta. Rautatiepäivän perinne jatkuu Vierumäen rautatieasemalla. Nykyisin olen ehkä hieman tarkoituksella jättäytynyt vähempään rooliin tapahtumien suhteen vaikka toki olen yhä niitä järjestämässä, mm. avoimia ovia ja muuta kahvilatoimintaa. Päävastuuta Vierumäen Rautatiepäivästä ja museoajojen järjestelyistä kantaa yhdistyksen nykyinen varapuheenjohtaja Seppänen. Hän myös on valtakunnallisen Resiina-lehden päätoimittaja. Lahtelaiset aktiivit siis jatkavat vahvasti rautatieharrastamisen kulttuuria aivan valtakunnallisellakin tasolla.

Sauli Hirvonen
Kirjoittaja on Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n puheenjohtaja