Heinolan rautatie

Rakentaminen

Ensimmäisen kerran Heinolaan esitettiin rakennettavaksi rataa vuonna 1885. Asia ei edennyt vaan vasta vuonna 1909 saatiin aikaan rakentamispäätös Lahti–Heinola-rautatiestä. Tuolloinkaan rataa ei lopulta saatu aikaiseksi kuin muutama kymmenen metriä. Seuraavan kerran projekti edistyi, kun eduskunnan valiokunta päätti 1926 ottaa radan jälleen toteuttamisohjelmaan.
Radan rakentaminen alkoi 10. syyskuuta 1928 ja se rakennettiin pääosin vankityövoimalla. Asemarakennukset piirsi Thure Hellström. Radan vaativin osuus oli Jyrängön sillan rakentaminen.

Radan vihkiäisiä viettiin 10. syyskuuta 1932, tasan neljä vuotta rakentamisen aloittamisen jälkeen. Tuona päivänä ajettiin juhlajuna Helsingistä Lahden kautta Heinolaan. Juhlajuna pysähtyi useilla liikennepaikoilla sekä Jyrängön rautatiesillalla, jonka päältä matkustajat saivat 10 minuutin ajan ihailla sillalta avautuvia maisemia. Juhlallisuudet huipentuivat Heinolan rautatieasemalla. Juhlallisuuksiin osallistui myös presidentti P. E. Svinhufvud.
Heinolaan oli radan avaamisesta 1932 alkaen matkustajaliikennettä 26. toukokuuta 1968 asti. Matkustajaliikennettä hoidettiin 1950-luvulta alkaen Dm7-sarjan junilla eli  Lättähatuilla.

Tavarajuna Heinolasta Lahteen ohittaa Vierumäen aseman.

Museojunaliikenne

Heinolaan ajettiin 1980-luvulla kesäisin museojunia Tk3 1150:n vetämillä puuvaunuilla. Vuonna 1985 se valittiin Suomen hauskimmaksi matkakohteeksi.

Vuodesta 2007 alkaen kesäkuukausina rataosalla on järjestetty säännöllisesti museojuna-ajeluita Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n toimesta yhteistyössä Haapamäen Veturimuseoyhdistyksen ja Höyryveturimatkat1009 Oy:n kanssa. Osana näitä ajoja on Topparoikka on järjestänyt Lahden Rautatiepäivän Mytäjäisten vanhalla veturivarikolla. Yhdistyksen vuokrattua Vierumäen rautatieaseman vuonna 2015, Rautatiepäivä siirtyi Vierumäellä.

Vuosittain syyskuussa Vierumäen asemalla järjestetään tapahtuma Heinolan rautatien valmistumisen kunniaksi.

Nykyiset asemarakennukset ja pysähdyspaikat

Ahtiala
Asema yksityisomistuksessa, ratavartijan mökissä vuokralainen. Museojuna-ajojen yhteydessä asemalla järjestetty mm. höyrymarkkinoita.
Ahtialan aseman ystävät

Mäkelä
Asemarakennus on yksityisomistuksessa. Museojuna-ajojen yhteydessä asemalla järjestetty tapahtumia.

Vierumäki
Aseman omistaa paikallinen teollisuusyritys Versowood Oy. Aseman toinen puoli on vuokralaisen käytössä, odotussalin puoli on ollut Vierumäen kyläyhdistyksen käytössä museojuna-ajojen yhteydessä, ja se on toiminut kahviona. Kesällä 2015 Topparoikka vuokrasi aseman yleisen puolen. Vierumäen ratapihalla on jäljellä myös kolme läpiajattavaa raidetta.
Vuonna 2019 aseman tasoristeys sai museaalisen ääni- ja valovaroituslaitoksen.
Vierumäen asema

Heinola
Heinolan kaksi edellistä asemarakennusta paloivat vuonna 1968 ja 1988. Asemana toimi sittemmin työmaaparakki. Aseman makasiini on yhdistyskäytössä, useiden museojuna-ajojen yhteydessä rakennuksessa on toiminut kahvila. Ratapihan sivuraiteella järjestetty myös resiina-ajoja.
Vuonna 2013 ratapihan ensimmäinen raide purettiin ja laituria siirrettiin palvelemaan paremmin museojunaliikennettä.
Wikipedia

Heinolan radan pysähdyspaikat vuonna 1951:
km, liikennepaikka
0 Lahti 3 Joutjärvi 6 Myllypohja 8 Ahtiala 10 Kunnas 11 Hiekkanummi 15 Seesta 18 Mäkelä 24 Vierumäki 28 Urheiluopisto 32 Myllyoja 35 Sinilähde 36 Jyränkö 38 Heinola

Nykytilanne ja tulevaisuus

Vähäliikenteisen rataosan kuljetusmäärät ovat vähentyneet 10 vuoden aikana, mutta  vakiintuneet noin 200 000 kuljetetun nettotonnin tasolle.  Rautatien ainoa merkittävä käyttäjä on Stora Enso, jonka Heinolassa sijaitsevalle tehtaalle radan merkitys on keskeinen. Rataosalla  väliliikennepaikoilla (Vierumäki, Myllyoja) ei ole tällä hetkellä lainkaan merkitystä kaupallisen tavaraliikenteen näkökulmasta.

Rataosan Heinolan päässä sijaitseva Heinolan kaupunkikuvaan olennaisesti kuuluva Jyrängön rautatiesilta on peruskorjauksen tarpeessa. Alustava kustannusarvio tälle työlle on 2 500 000 €. Silta on Liikenneviraston museosilta.

Pituus  37,4 km
Radan rakenne
Kisko  K43 n. 36,8 km
puupölkyt
sorastettu (n. 35 km), sepelöity (n. 2,6 km)
Suurin sallittu nopeus  50–60 km/h
Liikennepaikat  Lahti, Vierumäki, Myllyoja, Heinola
Liikennemäärät  2015  510 junaa
2016  582 junaa
2017  712 junaa

Raakapuuta Heinolaan.

Yhteenveto: ”Vähäliikenteiset radat –  Tilanne ja tulevaisuus,  2014 (Liikennevirasto)

Esitettiin, että kunnossapitoa jatketaan nykyisellä tasolla  toistaiseksi ja rataosan tilanne arvioidaan uudelleen  viiden vuoden kuluttua. Todettiin, että kunnossapidon  jatkaminen tämän jälkeen edellyttää vakiintunutta  rautatieliikennettä ja positiivisia kehitysnäkymiä.”

Topparoikka on esittänyt huolensa käytöstä poistetun Vierumäen harvinaisen sorapohjaisen ratapihan puolesta. Tällä hetkellä ratapihan sivuraiteet on suljettu liikenteeltä, mutta tärkein eli raiteet ovat ainakin toistaiseksi turvattu. Sivuraiteiden säilyttäminen mahdollistaa ratapihalla olevan museojunakaluston kunnostamisen.

(lähde:  Vähäliikenteiset radat –  Tilanne ja tulevaisuus 2017)

Radalle on suunniteltu matkustajajunaliikennettä, lisäksi radan jatkamisesta Heinolasta mm. Mikkeliin on tutkittu useaan otteeseen.

Lisää aiheesta:
Mukkulanradan liikennettä 26.4.2018