Rautatiet muokkaavat Lahtea

Pietarin radasta valmistui ensimmäisenä osuus Riihimäki-Lahti. Osuus avattiin virallisesti 1.11.1869 ja samalla avatiin Vesijärven satamaan johtanut rautatie. Vuonna 2019 tuosta tapahtumasta tuli kuluneeksi 150 vuotta. Aimo Halila tiivistää asian hyvin Lahden historia -teoksessa, jossa hän kuvaa rautatien tulemisesta Lahteen:
”Rakennustyöt edistyivät niin nopeasti, että syyskuussa 1868 Riihimäen-Lahden ratapenger oli valmis ja elokuussa 1869 veturi ensi kerran saapui Lahteen. Samanaikaisesti Lahden aseman ratapihatöiden kanssa rakennettiin liikenteen kannalta avainasemassa oleva satamarata Vesijärvelle, ei kuitenkaan Lahden kylän rantaan, joka oli ’poikkeuksellisen matala, savirantainen lahdelma’, vaan etäämmä, Kariniemen pohjoispuolelle. Riihimäen-Lahden rata, myös Lahden satamarata avattiin juhlallisesti liikenteelle 1.11.1869, Viipurin-Pietarin liikenne alkoi 1.2.1870 ja radan muun osan 11.9.1870.”

Yhdessä Pietarin rautatien, Lahden satamaradan ja Vääksyn kanavan valmistumisen ansiosta syntyi Lahteen teollisuustoimintaa. Lahti kasvoi nopeasti, ja voimakkaan teollistumisen myötä myös kuljetustarve kasvoi. Lahdesta sanottiinkin jossakin vaiheessa, että se oli rautateiden vöittämä: Lahden keskustasta ei päässyt pois ylittämättä tai alittamatta rautatietä. Vesijärven ja Niemen satamat sekä lukuisat pisto- ja teollisuusradat vahvistivat Lahden logistista asemaa. Teollisuutta perustettiin erityisesti pääradan varrelle ja aseman seudulle sekä satamien likelle. Satamaradan ja Mukkulan radan varrelle ja Sopenkorpeen muodostui runsaasti teollisuutta.

Rauteiden rakentaminen vaikutti Lahden ympäristöön monin eri tavoin. Lahden satamaradan rakentamisen maasto-olot olivat haasteelliset. Salpausselkään jouduttiin tekemään massiivinen maastoleikkaus sekä täyttämällä ratapenkka Vesijärven lahden ylitse siten, että syntyi nykyinen Pikku-Vesijärvi. Ennen radan rakentamista Vesijärven lahti oli aiemmin työntynyt lähemmäksi silloista kylää. Rautatie muutti rantanäkymän toisenlaiseksi, millainen se oli ollut vuosisatoja.
Mytäjäisen lammen eteläosaa on täytetty Pietarin radan rakentamisen yhteydessä.

Vuonna 1900 valmistui kapearaiteinen rautatie Loviisan Valkon satamasta Lahden Niemeen. Rata rakennettiin tuolloin Lahden kauppalan keskustan itäpuolitse, ja rata antoi kaarevan muotonsa muuten niin suoraviivaiseen kortteliverkostoon. Kauppalaa halkova ratapenkka ja Sairaalanmäen maaleikkaus olivat osana kaupunkikuvaa monina vuosikymmeninä.

Rautatien toiminta päättyi vuonna 1960 ja rautatie penkkoineen hävitettiin keskustasta, minne saatiin runsaasti lisärakennusmaata. Näin keskusta-alue alkoi kuroutua kiinni kohti kaupungin itäisiä osia. Radasta ei ole säilynyt muuta kuin Sairaalanmäen maaleikkaus sekä ratapenkka Lotilassa. Paikannimistöönkään ei ole jäänyt oikeastaan muistutuksena muuta kuin Siltapolku Aleksanterinkadun ylittävän rautatiesillan mukaan sekä Loviisanpässinpuisto, joka on nimetty radan käytössä olleen veturin mukaan. Vuonna 2017 entisessä ratauomassa sijaitseva muuntamo sai seiniinsä taideteoksen nimeltään Loviisan Pässi.

Vuonna 1932 valmistui Heinolaan johtava rautatie. Tämänkin radan rakentamisen yhteydessä tarvittiin suuria maansiirtotöitä. Joutjärven itäpuolella jouduttiin rataa varten Salpausselkään tekemään iso maaleikkaus.

Heinolan johtavasta rautatiestä rakennettiin ainoastaan teollisuuskäyttöön tarkoitettu rata Niemeen. Mukkulan ratana tunnettuna se irtaantui omaksi radakseen Joutjärven itäpuolella ja se kulki Joutjokea seuraillen Niemeen, jonne rakennettiin ratapiha. Rautatie vihittiin 50 vuotta täyttävän kaupungin kunniaksi vuonna 1955.
Radan varrelle muodostui paljon teollisuutta. Sitä käyttivät mm. Kymijärven voimalaitos, Kesko Oy, Iskun Tehtaat Oy:n levy- ja kalustetehtaat ja Fennia Vaneria Oy. Sittemmin radan käyttö on vähentynyt ja nykyisin sitä käyttää vain Polttimo Oy. Loviisan radan purkamisen jälkeen Mukkulan radasta jatkettiin pistoraide keskustaan Lahden Rautateollisuus Oy:n tontille. Rata suljettiin 1991 ja purettiin vähän myöhemmin.

Rannoille muodostuneet satama- ja teollisuusalueet olivat sulkeneet kaupungin ja järven yhteyden, ja vasta kun 1990-luvulla ko. alueet vapautuivat asuinrakentamiseen, omaksui Lahti rantakaupunki-statuksensa. Lahden satama-alueen teollisuus oli alkanut hiipua 1980-luvulla. Alueella toimivan Rauma-Repola Oy:n päätös 8.11.1985 lopettaa sahatoiminta Lahden tehtailla johti nopeasti koko teollisen toiminnan päättymiseen alueella. Tavaraliikennettä jatkettiin lähinnä radan varren teollisuuslaitoksille, kuten Teivaan voimalaitokseen. 1980-luvun lopulla Polar Rakennusosakeyhtiö ja Rakennusliike B & K Oy ostivat alueen ja asemakaavamuutos Ankkurin alueelle saatiin vuonna 1992. Se nosti Lahden todelliseksi järvenrantakaupungiksi. Lahti oli jälleen rantakaupunki.

Vuonna 1993 satamaradan asemakaavalla suojellut raiteet purettiin vahingossa Vesijärven aseman ja Jalkarannantien väliltä. Radan purkamisen jälkeen penkka siirtyi kevyenliikenteen käyttöön ja samalla maa-alueen hankinta kaupungille helpottui. Tuolloin paikalle suunniteltiin myös autoväylää, mutta vastustuksen takia siitä luovuttiin. Historiallinen ratapenkka Vesijärven ja Pikku-Vesijärven välissä on suojeltu: “Muinaismuistolain 2 §:n mukaan kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaisten huomattavien kulkuteiden ja siltojen jäännökset. Museoviraston tulkinnan mukaan Suomen vanhimpaan rataverkkoon (1850-1870-luvut) liittyvät käytöstä pois jääneet rakenteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lahden ratakannas voidaan tulkita sellaiseksi. Rakennetta koskevista toimenpiteistä tulee pyytää Museoviraston lausunto.”

Lahtelaiset rautatieharrastajat laativat jo heti radan purkamisen jälkeen suunnitelman satamaradan palauttamiseksi. Sibeliusrata-nimistä hanketta perustellaan em. kulttuurihistoriallisilla seikoilla sekä radan katsotaan edistävän alueen matkailua sataman museojunaliikenteen ansiosta. Vuoden 1938 MM-hiihtoihin valmistunut Salpausselän urheilukeskuksen seisake on nykyisin tilaus- ja museojunien käytössä.

Teksti on julkaistu alunperin kirjassa Lahden seutu kartoin (AtlasArt 2020)


Marraskuun ensimmäinen päivä on merkittävä myös muillakin tavoin Lahdelle. Päivälleen tasan 36 vuotta Riihimäki-Lahti-rautatien avaamisesta Lahden kauppala sai kaupunkioikeudet.

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry on perustettu 1.11.1988.

Lisää aiheesta:
Riihimäki-Pietari rautatie (Kuka, mitä, Lahti)
Pietarin rata (Wikipedia)
Tulipyörä – Lahden vaakuna 

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on rautatieasema_talvella-600x400.jpg
Järjestyksessään kolmas rautatieasemarakennus valmistui vuonna 1935. (Kuva: Lahden Kaupunkiympäristö)
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Untitled-279-600x370.jpg
Vesijärven asema ja satamarautatie valmistuivat 1869. Asemarakennus on sittemmin laajennettu kaksi kertaa. Suojeltu satamarata purettiin Jalkarannantieltä satamaan v. 1994 ja väliltä Jalkarannantie-Salpausselänkatu v. 2006. Kuva on otettu 1990-luvun alusta, jolloin teollisuustoiminta on hiljattain loppunut. (Kuva: Lahden Kaupunkiympäristö)

Lahden satamarata

tulossa

Lisää aiheesta:
VR:n virkamiehelle kävi ”pikku kömmähdys” 1.11.2019 Etelä-Suomen Sanomat
Lahden satamarata Historiikki, Lahen Lehti
Sibeliusrata Lahteen
topparoikka.net