Ehdotus 1: Vuonna 1960 puretun Loviisa-Vesijärven radan laitteistosta (ja kalustosta) on Lahdessa jäljellä vain yksi ylikäytävän varoituskello. Se on ollut jo vuosikymmeniä Lahden varikolla Varikonkadun varrella. Tällä hetkellä kello on sijoitettu ”väärään” paikkaan, sillä rata, jonka varrella se on ollut, on kulkenut useita kilometrejä idempänä ja pohjoisempana.

Kellon sijoittaminen kunnostettuna (puhdistettuna ja maalattuna) oikealle paikalle – Loviisanpässinraitin varrelle – muistuttaisi kadonneesta rautatiestä, joka palveli aikoinaan alueen teollisuuslaitoksia sekä toimi väylänä sisämaasta Suomenlahdelle ja päin vastoin.

Rautatien rakentaminen on vaikuttanut myös Lahden katulinjoihin (vrt. Vesijärvenkatu) ja nimistöön (vrt. Siltapuisto).

Ehdotus 2: Radan penkkaa on nähtävillä vielä Askonkadulla, Lotilassa ja Saksalassa. Saksalassa se toimii ulkoilureittinä ja tämä entinen ratapohja voitaisiin nimetä Loviisanradanpoluksi. Ratapenkka kulkee Vanhanradankadun länsipuolella.
Osa penkasta hävisi Askonkadun muutostöissä sekä eteläisen kehätien rakentamisen yhteydesssä.

Taustaa: Kapearaiteinen (raideleveys 750 mm) Loviisan- Vesijärven rautatie otettiin käyttöön vuona 1900 (virallisesti v. 1904). Rata menestyi vaihtelevasti taloudellisesti. Lopulta vuonna 1956 omistaja Rauma-Repola Oy myi Loviisa-Vesijärvi Rautatie Oy:n pääosakkuuden valtiolle, jolloin operaattoriksi tuli Valtionrautatiet. Vuonna 1960 VR kunnosti radan ja samalla 750 mm raideleveys muutettiin VR:n käyttämään 1524 mm.

Samalla purettiin keskustan läpi kulkenut 9 km pituinen rataosuus. Aleksanterinkadun ja Hämeenkadun ylittäneet sillat poistettiin 27. huhtikuuta 1960. Keskustan alueella radasta muistuttavat Hämeenkadun ja Mannerheiminkadun välinen kevyenliikenteen väylä, Loviisanpässinraitti, ts. sairaalan vieressä oleva maaleikkaus sekä Loviisanpässinpuisto. Siltapolku ja -puisto on nimetty Aleksanterinkadun ylittävän sillan mukaan. Osa Askonkatua oli rakennettu vanhalle radanpenkalle. Tien linjausta siirrettiin syksyllä 2018 alkaneissa rakennustöissä, ja osa penkkaa hävisi. Lotilassa aivan Kouvolaan ja Loviisaan johtavan radan vieressä on vielä jäljellä ratapenkkaa, joka johti Pietariin johtavan rautatien ylittävälle sillalle. Radan varteen on jäänyt isoja kiviä ilmeisesti sillan perustuksista. Saksalassa Kerinkallion takana on nähtävillä vanhaa ratapenkka, joka nykyisin toimii ulkoilureittinä. Niemestä viimeiset merkit satamasta ja rautatiestä hävisivät 1990-luvun alussa asuntorakentamisen vuoksi.

Radan kalusto on myös suurimmaksi osaksi romutettu. Radalla vuoteen 1960 asti kulkenut höyryveturi LWR 6 on ajokuntoisena Jokioisten museorautatiellä. Samassa paikassa on ei-ajokuntoisena veturi LWR 7. Se oli muistomerkkinä Lahden asemalla, josta se siirrettiin Minkiölle vuonna 1997 pahoin ränsistyneenä. Jokioisilla on myös Move 21 -dieselveturit LWR 1, LWR 2 ja LWR 3, joista viimeisin ajokuntoisena. Jokioisilla myös on radalla käytetty moottoriresiina.

Vuonna 2020 Loviisan-Wesijärvi valmistumisesta tuli kuluneeksi 120 vuotta; rata otettiin käyttöön helmikuussa 1900. Ja tasan 60 vuotta sitten kapearaiteinen rautatie purettiin.