Mielipide: Ulko- ja sisäkehätie

Huumorilehti Pahkasika kirjoitti 1980-luvun lopulla että parasta Lahdessa on ohitie. Tällä aasinsillalla varsinaiseen aiheeseen.

Lahden eteläinen kehätie avattiin 8.12.2020. Hanke valmistui vuoden etuajassa ja se toteutettiin yhteistyössä Väyläviraston, Hollolan kunnan ja Lahden kaupungin kanssa. Tie maksoi 275 miljoonaa euroa.

Jo avauspäivän aamun työmatkallani pääsin testaamaan osan tiestä ja myöhemmin koko matkaltaan. Jo avauspäivän aamuna olin tekeväni havaintoja, että liikenne oli vähentynyt entisellä valtatiellä. Vasta pidempiaikainen seuranta ja tilastot kertovat totuuden.

Vuosisatoja maantie halkoi Lahden kylää, sitten kauppalaa ja lopulta kaupungin keskustaa. Vasta 1980-luvun alussa valtatien liikenne siirtyi Aleksanterinkadulta Mannerheiminkadulle. Autoistumisen kiihtyminen 1960-luvulla käynnisti laajoja tieverkoston perusparannuksia, kuten kaupunkien keskustojen ohitustiehankkeita, joihon eteläinen kehätie voidaan laskea kuuluvaksi.

Lahdessa valtatien parantaminen nykyisellä paikallaan ei ollut realistinen vaihtoehto: oli rakennettava kokonaan uusi tie. 1990-luvulla tien linjaukselle oli vaihtoehtoina Laune ja Renkomäki. Lahti ja Tiehallinto (nyk. Väylävirasto) ilmoittivat etteivät ne kannata Renkomäen linjausta. Tämän tulkinnan mukaan Launeen linjaus on ollut sen jälkeen oikeastaan ainoa vaihtoehto ohitielle. Launeen linjausta vastustettiin voimakkaasti tien aiheuttamien melu- ja ympäristöhaittojen sekä yhdyskuntarakenteen pirstaloitumisen takia.

Lahden Paikannimistö -kirjassa kerrotaan eteläisen Lahden tiesuunnitelmista, jotka ovat esiintyneet jossakin muodossa vuoden 1946 Olavi Laisaaren yleiskaavassa ja kenties myöhemmin vahvistettu asemakaavaan. Jos jollakulla enemmän tietoa ko. suunnitelmista, valistakoot allekirjoittanutta.

Poimintoja kirjasta:

”Eteläinen rengastie: Käyttötarkoitus ja suunta ovat ilmeisesti keskeneräinen suunnitelma yhdistää Launeen, Hennalan ja Nikkilän Rengastiet. Mm. vuoden 1951 asemakaavassa kulkee Eteläinen Rengastie nykyisen Luhdantaustankadun paikkeilla. 1952 asemakaavassa se kulkee Talvikintien ja Vanamontien välistä.”

”Rengaskatu (Entinen Eteläinen Rengastie): Tien käytön mukaan: suunnitelmissa oli Lahden eteläpuolelta kulkeva ”rengastie”, josta saatiin aikaiseksi kuitenkin vain kolme erillistä tieosuutta: entinen Läntien Rengastie Hennalassa, Eteläinen Rengastie Launeella ja tämä Nikkilän Eteläinen Rengastie.”

”Läntinen Rengastie (Nyk. Hennalankatu): Sijainti ja alkuperäinen käyttötarkoitus: suunnitelmissa oli eteläisen Lahden halki kulkeva näylä. Vrt. Eteläinen Rengastie sekä Launeella että Nikkilässä.”

Suunnitellun Launeen linjauksen maastokäytävävaraus oli ollut nähtävissä ympäristössä. Etelä-Lahti oli 1960- ja 1970-luvuilla pääasiassa peltoa ja metsää, harvaan rakennettua seutua. Päätöksen venyessä eteläisen Lahden rakennuskanta tiivistyi: alueelle kaavoitettiin asumiselle, palveluille ja pienteollisuudelle. Täten myös liikenne lisääntyi.

Oliko 1960-luvulla oikea tarve ohitielle vai oliko ohitieajattelu laajemmin ajan henkeen liitettyä yksityisautoilun ihannetta – funktionaalista kaupunkia? Nykyään 1960-luvuilla autoiluun liitettyyn edistysuskoon suhtaudutaan kriittisesti.

Vai oliko sittenkin kyseessä laskelmiin perustuva näkemys tulevaisuuden liikkumistarpeista? Ehkä kaikkia edellä mainittuja.

Kehätiepäätöksen pitkittyminen on ollut tulppana maankäytön ”tehostamisessa” niin keskustassakin kuin Etelä-Lahdessa. Onkin ollut merkillistä että yleisesti kaupunkialueen toimivuuden ja viihtyvyyden kannalta valtatie kulki keskustan läpi niinkin pitkään.

Eteläisen kehätien valmistuminen siirsi liikennesuunnitelun jälleen keskustaan. Vuonna 2012 julkaistussa keskustan liikennesuunnitelmassa esiteltiin keskustaa kiertävä kehä, jonka tarkoituksena on rauhoittaa ydinkeskustan läpiajoliikenteelta ja suosia joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Esimerkiksi Vesijärvenkadun läpiajoliikenne olisi tarkoitus siirtää Saimaankadulle ja Lahdenkadulle.

Viime syksynä Liisuksi kutsuttu suunnitelma herätti paljon keskustelua, ja sille löytyi puoltajia ja vastustajia.

Keskustan kuihtumiseen tai oikeastaan elinkeinotoimintarakenteen muutokseen ei ole selkeää yksittäistä syytä. Syitä voidaan toki etsiä kaupunkirakenteesta, kauppakeskuksista tai maailmankaupasta.

Toivottavasti Lahdessa kuitenkin löytyy kaukonäköistä rohkeutta päätöksille, jotta keskusta säilyy elinvoimaisena ja viihtyisänä.

Julkaistu Hollolan Lahti 1/2021 -lehdessä toukuussa 2021