Pienoisrautateiden dioraamoilla(maisemamallit) voi olla historiallisia esikuvia, mutta usein ne voivat olla “vain” mielleyhtymiä paikoista joita ei ole, mutta joihin toisaalta tuntee samaistumista.

Monesti pienoisrautateiden dioraamat huokuvat idyllistä harmoniaa ja ennakoivuutta. Ehkä ne osaltaan kertovat jonkinlaisen kadotetun ihannemaailman kaipuusta, missä kaikilla ja kaikella on oma paikkansa. Alan kuvastoista poimituissa pienoisrautatiemaisemissa yhdistyvät historialliset oikeat esikuvat sekä omat mieltymykset ja muistikuvat. Jokaisella pienoisrautatieharrastajalla lienee tarkoitusperänsä – tiedostetut tai tiedostomattomat – mitä töillään haluaa ilmentää.

Oma ns. kotiseutututkimukseni alkoi joskus 1980-90-taitteessa. Tähän antoi innoituksen rautatiet, joita Lahdessa oli runsaasti. Erityisesti 1990-luvun alun satama ja Ankkurin alue olivat jännittäviä kohteita. Teollisuustoiminta noilla seuduin oli juuri tuolloin loppunut, jäljellä olivat tyhjät teollisuusrakennukset sekä satamaan johtanut rautatie.

Niemestä Rauten teollisuuslaitokselle johtanut pistorautatie – Valko-Niemi-kapearautatien perillinen – oli myös miljööltään kiehtova, kulkihan se aivan keskustassa. Tästä pistoraiteesta on yhä nähtävillä merkkejä Kauppakadun varrella.

Samanlaista kiinnostusta koin Sopenkorven teollisuusaluetta kohtaan. Alueen omanlainen kerroksellisuus ja rosoisuus viehätti, ja yhä edelleenkin. Jos Lahdesta tehtäisiin film-noir-elokuva, se kuvattaisiin Sopenkorvessa.

Aikoinaan aloin rakentamaan saksalaisten ja yhdysvaltalaisten mallien mukaisia pienoisrautatiedioraamoja lähinnä niiden hyvän saatavuuden takia. Tavallaan rakensin vieraista elementeistä itselleni jotakin tuttua.

Hain vaikutteita ehkä alitajuisestikin asioista, joihin olin törmännyt lahtelaisessa rautatieympäristössä. Osa näistä asioista olivat jo kadonneet tai ehkä niitä ei koskaan ollutkaan, ne olivat vain omissa mielikuvissani.

Lisää aiheesta, Lahen Lehti:
Dioraaman päivitystä 31.3.2019
Kotiseutu ja pienoisrautatiet 12.7.2017
Vesijärven satama pienoiskoossa 2/2 – Tapani Laakson pienoisrautatie 29.3.2015
Vesijärven satama pienoiskoossa 1/2 – Topparoikan kerhorata 18.1.2015
Harrastamisen iloa Messuhallissa 2.11.2009

Facebook

Pienoisrautatieharrastajille on Suomessa ainakin kaksi ryhmää. Pienoisrautatieharrastajat sekä Pienoisrautatiekirppis, joka toimii osto- ja myyntipaikkana.
Ulkomaisia sivuja ja ryhmiä löytyy runsaasti.

Pienoisrautieharrastuksestani

Jo pienenä rakentelin monenlaisia dioraamoja, mutta juurikaan mikään ei ole säilynyt tähän päivään asti. Tein jopa kaksi isompaa raidesoikiota, mutta nekin lopulta joutuivat roskikseen muuton takia. Lisäksi pienoisrautatiet olivat kalliita, joten pääsin harrastuksen pariin varsinaisesti vasta täysi-ikäisenä.

Hieman alle 18-vuotiaana panostin kahteen pienoisrautadioraamaan (kts. Pohjoisamerikkalaistyyppinen ja Saksalaistyyppinen). Nämä molemmat ovat ainoat mitkä ovat säilyneet tähän päivään asti alkuajoista.

Näiden kahden parissa riittää edelleen työtä. Malleihin sijoitettavaa liikkuvaa kalustoa voidaan vaihtaa aika ajoin. Kiskotus on ilmeisesti joko Pikoa tai Limaa. Molemmat ovat valmistuneet 1990-luvun lopulla, mutta viimeiset isot ”päivitykset” olen tehnyt vuonna 2019. Dioraamat ovat olleet esillä mm. Lahden ja Vierumäen rautatiepäivissä. Malleista lisää alempana.

Maaliskuussa 2020 tein kaksi pienempää dioraamaa. Toinen kuvaa kävelykatutilaa ja toinen on teollisuusalueen osa. Vuoden 2020 lopulla tein myös ensimmäisen suomalaisdioraaman. Lisää on tekeillä edelleen vuonna 2021.

Materiaalia on kerääntynyt vuosien mittaan, aloitus- ja laajennussettejä, kiskoja, vetureita, vaunuja, rakennuksia ja maisemointitarvikkeita. Nettikirpputorit ja -huutokauppapaikat ovat hyviä kanavia tarpeiston hankintaan, niin kaikkea ei tarvitse aina ostaa uutena kaupasta.
Osa tarvikkeista on tehtävissä itse myös 3D-tulostamalla tai laserleikkauksella.

Lisää aiheesta (juttusarja):
Osa 1 16.12.2013
Osa 2 27.12.2013
Osa 3 23.10.2016

Pienoisrautatiet ovat tulleet tutuksi myös yhdistystoiminnan kautta. Ollut tekemässä Lahden rautatieharrastajat Topparoikan ry:n ns. kerhorataa. 

Video aiheesta, Lahtiwood:
Asiaa pienoisrautatieharrastamisesta (1) 6.4.2020
Asiaa pienoisrautatieharrastamisesta (2) 17.5.2020
Asiaa pienoisrautatieharrastamisesta (3) 13.7.2020
Asiaa pienoisrautatieharrastamisesta (4) 1.11.2020
Asiaa pienoisrautatieharrastamisesta (5) 22.11.2020

Lisää aiheesta:
Topparoikan kerhorata
Vesijärven sataman pienoisrautatie (kuva-artikkeli) 27.6.2008

Omat mallit

Pohjoisamerikkalaistyyppinen, kuvaa tavaran kuormaus-/teollisuusaluetta. (kuvissa olen käyttänyt eurooppalaisia autoja ja veturia)
Koko 405×605 mm.
Rakentaminen alkoi joskus 1990-luvun lopulla. Koottu vanerilevylle, ja vuosien saatossa dioraamaa on päivitetty, viimeksi vuonna 2019.

Saksalaistyyppinen, kuvaa pientä pysäkkiä jossain päin Saksaa.
Koko 400×400 mm.
Rakentaminen alkoi joskus 1990-luvun lopulla. Koottu kau’utintasoon. Päivitetty useampaan kertaan, viimeksi keväällä 2019.

Saksalaistyyppinen kävelykatutila.
Koko 220×100 mm, 2020.

Saksalaistyyppinen teollisuusalue, jossa on ns. tilanne päällä.
Koko 210×200 mm, 2020.

Amerikkalaistyyppinen miljöö, jossa on omakotitalo, sähkökaappi ja kolmen tien tasoristeys. Vanha rata jäänyt uuden radan ja tien alle. Rautatieharrastaja kameran kanssa radan varrella.
Koko n. 350×200 mm, 2020.

Suomalaistyyppinen miljöö, jossa rautatien ylittää huonokuntoinen maantie. Autoon on tullut jokin vika, ja kuski selvittää sitä puhelimessa.
Koko n. 200×200 mm, 2020.

Puolalaistyyppinen. Tasoristeyksen kansielementit on laserleikattu 2,5 mm vanerista.
Koko n. 200×150 mm, 2021.

Saksalaistyyppinen. Katutila – mellakka – ei pienoisrautatietä. Katukivialusta on laserleikattu 2,5 mm vanerista. Itse 3D-tulostettu betoniporsas ja kaksi kuormalavaa.
Koko n. 40×110 mm, 2021.

Saksalaistyyppinen. Teollisuusalue. Katukivialusta ja siinä oleva kaivonkansi on laserleikattu 2,5 mm vanerista. Itse on 3D-tulostettu betoniporsaat, kuormalavat, kaivonkannet, tynnyrit ja aita. Graffitit tehty siirtokuvilla.
Koko n. 180×250 mm, 2021.

Saksalaistyyppinen. Silta on 3D-tulostettu, ja se kuvaa kapearaiteisen rautatien siltaa. Penkoilla on vielä pölkyt maassa, mutta ratapohja toimii epävirallisena kävelyreittinä.
Koko 260×200 mm, 2021.

Suomalaistyyppinen, kapearaiteinen (H0e) jossain päin Suomea menneisyydessä.
Koko 290×400 mm, 10/2021.

Saksalaistyyppinen. Hylätty veturi jossain syrjäisellä raiteen pätkällä.
Koko 200×120 mm, 11/2021.

Saksalaistyyppinen.
Koko 230×180 mm, 9/2022.