Ylisen Viipurintien linjauksista on tehty Lahden kaupunginmuseon toimesta kattava selvitys. 53-sivuisen raportin on laatinut Sinikka Kärkkäinen ja sen tekoon osallistuivat myös Lahden kaupunginmuseon arkeologit Piritta Häkälä ja Eetu Sorvali.
Kovinkaan paljon tiestä ei ole aiemmin suoritettu tutkimuksia. Merkittävin on Kirsi Salosen tutkimus vuodelta 1998, julkaisijana Hämeen liitto.
Nyt julkaistussa selvityksessä on käytetty hyväksi maastoselvityksen lisäksi vinovarjostevalokuvausta, jonka avulla vanha tienpohja saatiin esille. Vanha tielinja on moninpaikoin havaittavissa maastossa myös paljaalla silmällä. Tie on pääosin hävinnyt rakentamisen vuoksi.
Selvityksen myötä haluttiin selvittää Päijät-Hämeen alueella vielä jäljellä olevat, mutta pois käytöstä jääneet Ylisen Viipurintien tieosuudet. Raportin mukaan nämä tulisi suojella kiinteinä muinaisjäännöksinä.
Selvityksen lopussa on esitetty muitakin toimenpidesuosituksia, joista tarkemmin artikkelin lopussa.
Ensimmäinen kirjallinen maininta Ylisestä Viipurintiestä on vuodelta 1556, mutta kattavaa kartta-aineistoaon saatavilla vasta isojaon yhteydessä tehdyistä kartoista. Tielinjan kulusta on tehty vain muutamia tutkimuksia, eikä linjan reittejä ole aikaisemmin tarkastettu maastossa yksittäisiä inventointeja lukuun ottamatta (esim. Poutiainen et al. 2014). Tielinjan merkitys on vaihdellut vuosisatojen kuluessa, varsinkin itärajalla rajalinjan kokiessa muutoksia. Myös rautatien kehitys 1800-luvulla vähensi sen merkitystä.
Tielinja on kuitenkin ollut näihin päiviin saakka jatkuvassa käytössä ja vasta viime vuosikymmeninä kokenut monia suuria muutoksia.
Lahen Lehessä on tiestä julkaistu kaksiosainen (osa 1 ja osa 2) eri lähteistä koostamani yhteenveto. Hollolan Lahti -lehdessä osa 1 julkaistiin lehdessä 2/2015 ja toinen osa lehdessä 3/2017. Jo vuonna 2013 olen ehdottanut tielle muistomerkin pystyttämistä ja tuo ehdotus toimi tämän selvityksen alkuunpanijana:
Selvitys lähti liikkeelle Lahti-seuran kaupungille tekemästä aloitteesta, jossa Lahden torille ehdotettiin pystytettävän Ylisen Viipurintien muistomerkki. Ehdotus toimitettiin myös Lahden kaupunginmuseolle, joka kävi neuvotteluja asiasta Lahti-seuran kanssa. Lopulta päädyttiin siihen, että Ylisen Viipurintien linjaukselle voisi ennemminkin kehittää historiareitti, joka merkittäisiin maaston ja jonka varrelle pystytettäisiin kylttejä sopiviin paikkoihin. Tässä vaiheessa neuvotteluihin tuli mukaan myös Nastola-seura. Lopulta sovittiin, että Lahden kaupunginmuseo kartoittaa Ylisen Viipurintien kulun Hollolasta Nastolaan.
Tie on Lahden seudulle jäänyt vähälle huomiolle. Suomessa on paljon tunnetumpia vanhoja tieosuuksia kuten Hämeen Härkätie ja Suuri Rantatie. Luultavasti siksi, että Viipurintiehen on suhtauduttu pragmaattisesti vain tienä, sillä tiehän on yhä käytössä, osittain jopa sen alkuperäisellä linjauksellaan valtateinä 10 ja 12. Esimerkiksi Hämeen Härkätie Turusta Hämeenlinnaan on jäänyt selkeästi syrjään myöhemmin rakennetuista valtaväylistä, joten tien historiallinen merkitys on korostunut, ja sitä on voitu hyödyntää selkeästi matkailutienä.
Ylisen VIipurintien tapauksessa sen historiallinen merkitys jäänyt vähäiselle huomiolle, jonka takia tien potentiaali matkailutienä on jäänyt kokonaan hyödyntämättä.
Viipurintien linja sopii hyvin tiematkailukohteeksi. Jo Kirsi Salosen (1998) tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda Ylinen Viipurintie matkailijoiden käyttöön, kuten Hämeen Härkätie ja Suuri Rantatie eli Kuninkaantiekin ovat, mutta jostain syystä tavoite ei toteutunut. Tämän kartoituksen tarkoituksena oli tien kulun lisäksi selvittää Päijät-Hämeen alueella pois käytöstä jääneet tieosuudet, jotka tulee suojella kiinteinä muinaisjäännöksinä. Kyseessä oli pääosin aikaisempiin lähdeaineistoihin pohjautuva karttaselvitys, jonka pohjalta tehtiin arkeologisia maastotarkastuksia.
Selvityksessä linjataan jatkotoimenpiteet.
Tässä kartoituksessa käydyistä kohteista seuraavia esitetään suojeltavaksi kiinteinä muinaisjäännöksinä:
Ylinen Viipurintie, Tenhiälä
Ylinen Viipurintie, Mäkelä
Ylinen Viipurntie, Montero
Ylinen Viipurintie, Kukonkoivu
Ylinen Viipurintie, Kylä-Sipilä
Ylinen Viipurintie, Pelto-Sipilä
Kohteiden tarkemmat sijainnit ja aluerajaukset on esitetty raportin liitekartoissa. Aluerajaukset perustuvat maastohavaintoihin, vinovalovarjostekuviin sekä vanhoihin karttoihin. Rajauksista laajin ja epävarmin Monteron rajaus.
Lisäksi monien muiden käytössä olevien hiekka- ja metsäteiksi jääneiden linjausten alla voi olla säilyneitä Ylisen Viipurintien rakenteita.
Ylisen Viipurintien reitti kannattaa merkitä kunnan karttoihin. Reitin varrella on useita merkittäviä nähtävyyksiä. Vanhaa tielinjaa voitaisiinkin hyödyntää laajemminkin matkailutienä.
Kaupunginmuseon tutkijat ovat tehneet erinomaista työtä. Julkaistu raportti toimii tärkeänä välineenä tarjoten valmiit toimenpide-ehdotukset. Ehdotusten pohjalta tehdyt toimenpiteet edesauttavat tien tunnetuksitekemiseen. Selvityksen tullessa julki, lähestyin asiasta sähköpostitse Lahden kaupungin vuorovaikutussuunnittelijaa Henrik Saarta, joka välitti selvityksen eteenpäin.
Raportti suosittelee merkitsemään tietyt osuudet matkailureitteinä ja kiinteinä muinaisjäännöksinä. Lisäksi tie olisi hyvä merkitä seudun karttoihin, esimerkiksi Lahden kaupungin nettisivujen karttapalveluun. Nämä voitaisiin esimerkiksi toteuttaa kuntien yhteishankkeena.
Selvitys on ladattavissa pdf-muodossa Lahti-Seuran sivuilta.
Artikkeli on julkaistu Lahen Lehessä ja Hollolan Lahti -lehdessä 1/2018.
Tekstin kursivoidut osuudet Selvitys Ylisen Viipurintien linjauksista Päijät-Hämeessä -raportista.