TIEDOTE

Pro-Varikko
(Sauli Hirvonen + työryhmä, 2009)

Provarikko.info on lahtelaisten rautatieharrastajien tekemä nettisivusto, jonka tarkoituksena on tuoda varikkoalueen kautta esille lahtelaista rautatiekulttuuria ja sen eri ilmiöitä sekä herättää keskustelua. Alue historiallisesti tärkeässä roolissa, jonka ympärille kiteytyy fyysisesti lahtelainen rautatiekulttuuri ja -harrastus eri muodoissa. Varikolla toimii vuonna 1988 perustetun Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry., joka on pitänyt kerhotilojaan varikon vesitornissa vuodesta 1990. Rautatieharrastajilla oli unelma, jonka he toteuttivat kovalla raatamisella ja yhteistyöllä.

Varikko ei ole yhden yhdistyksen tai muutaman henkilön temmellyskenttä tai yksittäinen projekti vaan pitkäaikainen ja monitahoinen prosessti, jossa tarvitaan yhteistyötä eri tahojen kanssa hiomaan tuo helmi Lahtea ja kenties koko eteläisen Suomen rataverkkoa hyödyttäväksi toimintakokonaisuudeksi. Aktiivisten rautatieharrastajien ideoima Pietarin Radan museo -projekti veturitalleihin ei aikoinaan saanut tulta alleen ja ratayhteyden palauttaminen Vesijärven satamaan on toistaiseksi jäissä. Vankka pohjatyö on silti aikoinaan tehty ja nyt aika kääntää uusi sivu.

Valtio-omisteinen Senaatti-Kiinteisöt aloitti vanhojen suomalaisten rautatiekiinteistöjen myynnin vuonna 2007 ja Mytäjäisten varikkokokonaisuus on yksi myytävistä kohteista. Varikko on vaikea myyntikohde sen laajuutensa takia. Alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas, ja lisäksi näihin päiviin asti se on ollut rautateiden käytössä. Varikko on siis lähes tulkoon autenttinen ja se on valtakunnallisestikin ainutlaatuinen. Kaupunkikuvallisesti varikko sijaitsee herkällä paikalla, vilkasliikenteisen ja modernin radan varrella, joten lisärakentamiselle alue tuntuu mahdottomalta ajatukselta. Toinen ääripää eli alueen totaalinen suojelu ei sovi sen toiminnalliseen viitekehykseen. Tarvitaankin joustava välimuoto näiden em. ääripäiden välille. Tästä on jo hyviä kokemuksia Lahden Rautatiepäivän (vuosina 2006-2008) muodossa, jotka avasivat varikon kansalaisille, ja samalla alueen pitkä toiminnallinen rooli korostui, historiaa kunnioittaen.

Topparoikka ry.:llä on ollut merkittävä rooli lahtelaisen ja suomalaisen rautatieperinteen säilyttäjänä. Yhdistys ei silti halua katsoa vain taaksepäin, vaan haluaa rakentaa rautatiesillan historian ja tulevaisuuden välille, jonka välikappaleena varikko toimisi. Sen rikas historia yhdessä toiminnan kanssa jatkaisivat sitä pitkää perinnettä, joka on alueella jatkunut jo 138 vuotta.

Provarikko.info -nettisivuston tarkoituksena on tuoda veturivarikon ja satamaradan hyödyntämismahdollisuudet perusteellisen argumentoinnin avulla, niin tavallisille lahtelaisillekin kuin päättävillekin tahoille; Lahden seudun rautatiekulttuurin jatkumisen vahvana ja elävänä. Rautatieperinteen jatkuminen alueella ei sulje muiden mahdollisten toimijoiden vaihtoehtojen huomioimattajättämistä. Varikossa on mahdollisuuksia monipuoliseen kulttuurialueeseen. Toivottavasti Pro-Varikko herättää lahtelaiset keskustelemaan alueen kohtalosta.

MIELIPITEET

Hiomaton Timantti
(Sauli Hirvonen, Topparoikka-lehti 1/2008, alkuperäinen julkaistu vuonna 2006)

Monille lahtelaisille sukupolvesta toiseen Mytäjäisten lampi on ollut tuttu paikka — lähinnä hellepäivien helpottajana. Kauniit, restauroidut talot vierustavat sen rantoja. Junat lipuvat supan ohitse, mutta vain harvat rannalla olevat kiinnittävät niihin huomiota. Lampi ja rautatiet ovat aina kuuluneet yhteen rautatien tulosta lähtien. Mytäjärvestä otettiin vettä höyryvetureiden tarpeisiin sekä teollisuuden käyttöön. Vesialue tosin kutistui, mutta alue säilyi silti viehättävänä kokonaisuutena.

Kun siirrytään rannoilta syvemmälle radan suuntaan Varikonkatua pitkin, saavutaan seudulle jonka olemassaolosta on monella korkeintaan hatara mielikuva. Lahden kartassakin kolmioraiteen keskellä on harmaa läntti. Mutta kun astutaan ulos ja suunnataan matka kohti Mytäjäistä, silmien eteen levittäytyy vanhaa rakennuskantaa, joka on säilynyt yhtenäisenä. Muutaman asuintalon lisäksi alueen täyttävät VR:n käytössä olevat kiinteistöt sekä historialliset varastorakennukset. Historian havinaa — kaikki sulassa sovussa, harmonian ja seesteyden täyttämässä tilassa.

Kun matkaa jatketaan eteenpäin varikkoalueelle, vasemmalla kohoaa vuonna 1957 valmistunut tiilinen vesitorni, joka tosin näkyy jo matkojen päähän. Suoraan edessä on vanha veturitalli, jonka vanhimmat osat ovat valmistuneet Lahti–Pietari -radan rakentamisen yhteydessä vuonna 1870.

Kun höyryveturit syrjäytettiin diesel- ja sähkövetureiden tieltä, vesitornin ja tallien käyttö muuttui hiljalleen. Vesitorni sai uudet asukkaat 1990-luvulla

Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:stä. Vetureiden siirryttyä Kouvolaan, tallin valtasivat erilaiset pajat ja bändit. Rautatieharrastajat kunnostivat itse talkootyönä vesitornin kerhopaikakseen, ja näin lahtelaisen rautatiekulttuurin vaaliminen otti aimo harppauksen eteenpäin.

Alue ei tällä hetkellä ole esteettisesti silmiä hivelevässä kunnossa toisin kuin sen arvolle sopivalla tavalla toivoisi olevan. Mutta jos unohdetaan pienet

likaiset yksityiskohdat, näemme edessämme lahtelaisittain ainutlaatuisen kompleksin, jota on tuskin tarpeellista kehittää ulkoilmavarastona. Rakennuskantaa ei tarvinne lisätä eikä juurikaan tiivistää, vaan kunnostaa olemassa olevaa ja säilyttää sen historiallisen uniikki ilme.

Topparoikka ry.:n viime vuosina järjestämissä tapahtumissa ihmiset ovat olleet erittäin kiinnostuneita alueen luonteesta sekä sen historiasta. Keskusteluissa kävikin ilmi huoli alueen kohtalosta. Monet hämmästelivät, miten nuoresta kaupungista, Lahdesta, vielä löytyy rakennuskannaltaan vanha ja yhtenäinen miljöö. Alue on suojeltu, mikä takaa sen ominaislaadun säilymisen jälkipolville, mutta se ei saa tukahduttaa alueentoiminnallista luonnetta.

Varikosta Rautatiepuisto?

Ensisijaisen tärkeää on miettiä, millaista kehittämistä alue kaipaa. Ensinnäkin alueen pitää olla esteettisesti edustava. Onhan se yksi kiintopisteistä kun Lahteen saavutaan ja Lahdesta lähdetään junalla. Mahdollisen kevyenliikenteen kulkuyhteyden luominen kolmiraiteen sisältä Sopenkorven tielle on olennaisen

tärkeää. Länsipuoleista kevyen liikenteen väylää voitaisiin jatkaa urheilukeskukselta radanviertä aina talleilla asti, josta rakennettaisiin yhteys Sopenkorpeen sekä alikulku Tomatoriin. Tornator on voimakkaan asuntorakentamisen alla ja Sopenkorven yritysalue tullee kokemaan suuria muutoksia, joten varikon alueen merkitys korostunee, vaikka tällä hetkellä kulkuyhteys on rajoittunut Hämeenlinnantien yhteyteen.

Niinkin yksinkertaisilla asioilla kuin kiveyksellä ja istutuksilla saataisiin korostetuksi varikkoalueen inhimillisyyteen ja maanläheisyyteen kurottelevaa

kaupunkimaista ilmettä. Samalla alue toimisi kuitenkin eräänlaisena näennäisenä periferiana aktiivisen ja toiminnallisen kaupungin keskellä. Se olisi eräänlainen puisto, joka kurottaa historiaan olematta kuitenkaan ummehtunut tai vanhanaikainen, vaan ehkä pikemminkin sivistyksellinen ja virikkeellinen, mutta myös käytännöllinen. Yhdistäisihän se kolme tyystin erilaista yhdyskuntaa: asuinalueen sekä yrityspuiston, joiden keskiössä voisi parhaimmassa tapauksessa olla mm. suomalaisen rautatiekulttuuria vaalivan yhdistyksen toimitilat.

Talleilla on tänä päivänä aktiivisia vuokralaisia, jotka pitävät alueen nykyistä käsityöimagoa hienosti esillä omalla tavallaan. Se, kuka päättää ja minkälaisia päätöksiä tulevaisuudessa on luvassa, määrittävät, voiko nykyinen rautatiepainotteinen toiminta säilyttää virkeänä ja elinvoimaisena jälkipolville. Se olisi todellinen kulttuuriteko jopa valtakunnallisesti ajatellen.

Asiaan siis voidaan kiinnittää sosiaalisyhteiskunnallisia ulottuvuuksia: syrjäytynyt tila voidaan saattaa julkiseksi tilaksi, jossa hyökkäykset yksityisomaisuutta vastaan pystytään minimoimaan, kun sen roolia kaupunkirakenteessa selkeytetään vahvistaen sosiaalisen vastuun roolia. Kun rooli on selkeä ja sen tiedostavat kaikki, on helpompaa saada kosketus alueeseen niin, ettei tarvitse olla rautatieharrastaja, huomatakseen niitä kauniita historiallisia kerroksia joita alue sisältää.

Lahti kasvoi rautateistä. Silti kaupunkia ei välttämättä mielletä rautatiekaupungiksi, kuten esimerkiksi Kouvolaa, Riihimäkeä tai Hyvinkäätä, jossa sijaitsee Suomen Rautatiemuseo. Oikorata kylläkin lähensi Lahtea pääkaupunkiin, mutta varsinaisesti se ei mitään fyysistä muutosta ulottanut Lahden rautatienäkymiin lukuun ottamatta aseman seudun parannustöitä, jotka olisi pitänyt joka tapauksessa tehdä. Muutos koettiin enemmänkin ajassa kuin tilassa.

Varikko on tällä hetkellä lähinnä fyysinen tila, mutta sen pitää jalostua myös henkiseksi. Rautatiekulttuurin vaaliminen Lahdessa on jo nyt vahvalla pohjalla,

joten miksemme voisi profiloitua myös rautatiekaupungiksi? Varikkoalue olisi lähtökohdistaan täydellinen paikka rautatiehenkiselle puistolle.

Aktiiviset rautatieharrastajathan siellä on jo.

Lahden Mytäjäisten varikko
(Sauli Hirvonen)

Lahden Mytäjäisten rautatievarikkoalueen juuret juontuvat Pietarin radan rakentamiseen. Alueen vanhin rakennus ja yksi Lahden vanhimmista, on koristeellinen veturitalli, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1868. Museovirasto on tunnustanut alueen kulttuurihistoriallisen merkityksen vuonna 1997 ympäristöministeriölle tekemässään esityksessä, jonka mukaan Mytäjäisten varikko on valtakunnallisesti merkittävä rautatiealue.

Kiskojen ympäröimään varikkoalueeseen kuuluvat veturitallien lisäksi tiilinen, höyryveturien vesitykseen käytetty vesitorni vuodelta 1957, vuonna 1900 valmistuneet asuintalo talousrakennuksineen, varikon koulurakennus sekä saunarakennus. Varikkoalue sekä sitä ympäröivät Tornatorin rullatehdas, Mytäjäisten omakotitaloalue ja lampi sekä Sopenkorven teollisuusalue muodostavat historiallisessa perspektiivissä monikerroksisen ja hyvin säilyneen, toisiinsa nivoutuvan kokonaisuuden, jonka keskipisteessä on Lahden kehittymiseen vaikuttanut rautatie.

VR:n varikkotoiminnan hiivuttua 1990-luvulla Ratahallintokeskus on vuokrannut veturitallien pilttuita aina bänditiloista mökinrakennukseen. Vuokralaisten vaihtuvuus ja yleinen välinpitämättömyys ovat saattaneet varikkoalueen siivottomaan kuntoon. Alueen ainutlaatuisuus on jäänyt piiloon, mutta nyt varikko elää muutosvaiheen kourissa. Vuonna 2007 alueen kiinteistöt myytiin Senaatti-kiinteistöille, jonka tehtävänä on myydä ne edelleen. Myös ympärillä tapahtuu: Sopenkorven teollisuusalue on hiljentynyt, odottaen uutta kaavaa ja Starckjohannin muutto pois Mytäjäisistä tullee muuttamaan koko alueen käyttöä.

Mytäjäisten varikko on jäänyt monelle lahtelaiselle harmaaksi alueeksi ja tätä varten on perustettu työryhmä Pro-Varikko, joka on ottanut tehtäväkseen tuoda esille Mytäjäisten varikkoalueen historiaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä antaa tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöön säilyttämiseen ja kehittämiseen. Myös torsoksi purettu satamarata on nostettu esille osana yhtenä tärkeänä kulttuurihistoriallisena elementtinä sekä toiminnallisena rakenteena, jonka hyötyjen esilletuomiseen työryhmä osallistuu.

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry on yhdistyksenä omalta osaltaan tuonut esille rautatiekulttuuria ja tukenut paikallisen rautatiehistorian säilymistä. Yhdistyksen kunnostama ja ylläpitämä museokalusto antaa oman historiallisen leimansa varikolle, Topparoikan talkoovoimin järjestämät yleisötapahtumat mm. Rautatiepäivä, yhdistyksen taltioima esineistö sekä kuva- ja kirjallinen materiaali ovat osaltaan saattaneet varikkoaluetta kaupunkilaisten tietoisuuteen.

Varikkoaluetta kehitettäessä olisikin ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon alueen alkuperäinen käyttötarkoitus. Pelkkä ulkokuoren varjelu ei riitä säilyttämään varikon monivivahteista historiallista sisältöä. Varikon sijainti paikallisesti ja kansallisesti tarjoaa museorautatietoiminnalle hyvät edellytykset: Rautatieviraston päätös museojunaliikenteen rajoittamisesta pääradoilla suo Lahdelle mahdollisuuden palauttaa takavuosien yleisömagneetit, höyryjunamatkat vähemmän liikennöidyille radoille Heinolaan ja Loviisaan. Veturitallit voisivat näin toimia sekä kulttuurikeskuksena että toimivana museokaluston huolto- ja säilytystilana. Useat tahot – niin yhdistykset kuin henkilötkin – ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa liikennöintiin. Varikkoalue kaipaakin toimijoita, jotka kaupungin tuella osaavat hyödyntää sen historiaa kehittäesssään aluetta taloudellisestikin toimivaksi kokonaisuudeksi.

Lahden merkitys nimenomaan rautatiekaupunkina on osin unohdettu, vaikka nykyään rautatie kulkee Lahdesta peräti viiteen eri suuntaan. On ensiarvoisen tärkeää nostaa esille Mytäjäisten tulevaisuus ja tehdä kauaskantoisia päätöksiä varikkoalueen kehittämiseksi, sekä ottaa historiallinen näkökulma huomioon kaupunkisuunnittelussa. Säilytetään Lahti rautatiekaupunkina ja Mytäjäisten varikko muistuttamassa rautateiden merkityksestä jälkipolville.

LAUSUNTOJA

Asiantuntijalausuntoja vuodelta 2008

KAUPUNGINARKKITEHTI ANNE KARVINEN-JUSSILAINEN:

Minkälaisia suunnitelmia Lahden kaupungilla on alueelle?
Alue sisältyy PIUHA-hankkeen rajaukseen. Hankkeessa on tarkoitus ympäristökeskuksen johdolla tutkia vanhojen teollisuusalueiden maaperän puhdistamistoimenpiteiden toteutusmuotoja sekä alueiden kehittämistä. Varsinaisesti selvitys on tarkoitus kohdistaa Sopenkorven teollisuusalueelle, jonka asemakaavaa mahdollisesti tarkistetaan jatkotyönä. Varikkoalue otettiin mukaan ainakin alkuvaiheessa, jos Senaatti-kiinteistöt tai mahdollinen uusi omistaja kiinnostuisi alueen asemakaavoittamisesta. PIUHAn kautta saamme toivottavasti jo joitain pohjatietoja mahdollisesti tulevaisuudessa laadittavaa asemakaavaa varten.

Asemakaavaa ei ole vielä päätetty alueelle laatia. Yksityisen omistamalla alueella asemakaavatyö edellyttää anomusta tai sopimusta maanomistajan kanssa.

Onko kaupungilla kantaa, mihin käyttöön alue soveltuisi parhaiten?
Yleiskaavassa alue on osoitettu pääosin palveluille tarkoitetuksi toimitila-alueeksi. Lisäksi alue on viivoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaana ympäristökokonaisuutena. Pääosan alueella olevista rakennuksista halutaan säilyvän, mutta lisärakentamistakin voitaneen tarvittaessa osoittaa. Asumisen sijoittamista teollisuusalueen ja radan varteen ei kannateta alueen pääasiallisena käyttötarkoituksena. Nykyinen liikenneyhteys asutuksen vierestä ei mahdollista kovin suurta liikennemäärän kasvua, mutta muuten alue varmasti tarjoaa hyvät kehittämismahdollisuudet monenlaiselle yritystoiminnalle.

Pyrkiikö kaupunki vaikuttamaan siihen jotenkin minkälaiseen käyttöön alue soveltuisi?
Kaupunki vastaa alueen asemakaavoittamisesta, vaikka alue olisi yksityisessä omistuksessa. Kaupunki huolehtii edellä esitettyjen yleiskaavan ja kulttuurihistoriallisten arvojen huomioon ottamisesta sekä osoitettavan toiminnan sopivuudesta niin alueelle kuin ympäristöönsäkin.

LAHDEN KAUPUNGINMUSEON RAKENNUSKULTTUURIYKSIKÖSTÄ TUTKIJA PÄIVI SIIKANIEMI:

Minkälainen merkitys veturivarikolla toiminnallisesti ja rakennustaitellisesti on Lahdelle?
Veturivarikko on tärkeä muistuma Lahden kylän kehittymisestä seudun keskuspaikaksi. Ilman rautatietä Lahti tuskin olisi kehittynyt sillä vauhdilla kuin kävi. Varikon rakennukset  on tehty pääosin tyyppipiirustuksin. Veturitalli on vanhin 1868-1870  ja vesitorni nuorin vuodelta 1957.  Asuinrakenukset ja entinen koulurakennus ovat tiettävästi rakennettu 1900. Talousrakennukset ja maakellarit ovat tärkeä osa kokonaisuutta.

Minkälainen suojelu varikkoalueella on?
Museovirasto on kartoittanut ja inventoinut  valtion rakennusperintöä ja vastaa rautatierakennusten suojelukysymyksistä. Paikallistasolla Lahden kaupunginmuseo on tapauskohtaisesti Museoviraston kanssa sopien ottanut kantaa rautatierakennuksia koskeviin suojelukysymyksiin.Ympäristöministeriö, Museovirasto, Ratahallintokeskus, Valtion kiinteistölaitos, VR-yhtymä Oy ja Metsäntutkimuslaitos ovat 22.9.1998 allekirjoittaneet sopimuksen menettelytavoista valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämiseksi ja suojelemiseksi. Museovirasto on laatinut näistä valtakunnallisesti merkittävistä kohteista
selvityksen, johon koottiin kaikkiaan 115 kohdetta (872 rakennusta) 85 kunnassa. Lahden rautatieasema ja varikon alue ovat mukana sopimuksessa. Sopimus on luettavissa Museoviraston www-sivulla.
Sopimuksella pyritään siihen, että suojeluesitykseen sisältyvistä alueista rakennuksineen huolehditaan niin, että alueen luonne säilyy ja että rakennuksia vaalitaan ja pidetään kunnossa. Suojelu pyritään selvittämään ensisijaisesti kaavoituksen keinoin. Lahden Varikon aluetta on yhdessä rautatieaseman kanssa esitetty uutena kohteena Valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi, joten sen status on kaupungin tahollakin korkealla. Läheisen Sopenkorven teollisuusalueen kaavoitusta ollaan aloittamassa ja tiettävästi myös Varikon alue sisältyisi kaava-alueeseen, joten siinä yhteydessä myös alueen suojelukysymyksiä tullaan pohtimaan.

Mikä on museon kanta, mihin käyttöön rakennukset soveltuisivat tulevaisuudessa ?
Luonnollisesti asuinrakennusten säilyttäminen asuinkäytössä olisi toivottavaa ja vanhojen piharakennusten ja kellareiden säilyminen.Veturitallien osalta sellainen käyttö, joka kunnioittaa alkuperäistä tilajakoa ja rakenteita, jos mahdollista.  Siellä lienee tällä hetkellä yritystoimintaa?, mutta sen laajuudesta ja tehdyistä muutoksista minulla ei ole tietoa. Käytössä rakennukset kuitenkin säilyvätparemmin kuin aivan tyhjillään. Vesitorni on tärkeä maamerkki, sen käyttö nykyisessä muodossaan varmaan on kaikkein säilyttävintä. En ole käynyt siellä sisällä. Rakennusten tarkempi rakennushistoriallinen ja kuntotutkimus olisivat varmaan tarpeen.

Mytäjäisten varikkoalueen kehittämissä otettava huomioon historialliset näkökulmat
(Sauli Hirvonen, Janne Ridanpää, Jonne Seppänen / Pro Varikko)

Lahden Mytäjäisten rautatievarikkoalueen juuret juontuvat Pietarin radan rakentamiseen. Alueen vanhin rakennus on koristeellinen veturitalli, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1868. Museovirasto on tunnustanut alueen kulttuurihistoriallisen merkityksen vuonna 1997 ympäristöministeriölle tekemässään esityksessä, jonka mukaan Mytäjäisten varikko on valtakunnallisesti merkittävä rautatiealue.

Kiskojen ympäröimään varikkoalueeseen kuuluvat veturitallien lisäksi tiilinen, höyryveturien vesitykseen käytetty vesitorni vuodelta 1957, vuonna 1900 valmistuneet asuintalo talousrakennuksineen, varikon koulurakennus sekä saunarakennus. Varikkoalue sekä sitä ympäröivät Tornatorin rullatehdas, Mytäjäisten omakotitaloalue sekä Sopenkorven teollisuusalue muodostavat historiallisessa perspektiivissä monikerroksisen ja hyvin säilyneen, toisiinsa nivoutuvan kokonaisuuden.

VR:n varikkotoiminnan hiivuttua 90-luvulla Ratahallintokeskus on vuokrannut veturitallien pilttuita aina bänditiloista mökinrakennukseen. Vuokralaisten vaihtuvuus ja yleinen välinpitämättömyys ovat saattaneet varikkoalueen siivottomaan kuntoon. Alueen ainutlaatuisuus on jäänyt piiloon. Nyt varikko elää muutosvaiheen kourissa. Vuonna 2007 alueen kiinteistöt myytiin Senaatti-kiinteistöille, jonka tehtävänä on myydä ne edelleen. Myös ympärillä tapahtuu: Sopenkorven teollisuusalue on hiljentynyt, ja Starckjohannin muutto pois Mytäjäisistä tullee muuttamaan koko alueen käyttöä.

Pro varikko on nimi työryhmälle, joka on ottanut tehtäväkseen tuoda esille Mytäjäisten varikkoalueen historiaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä antaa tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöön säilyttämiseen ja kehittämiseen. Sen perustajina toimivat Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n aktiivit, jotka ovat myös olleet järjestämässä kolmena perättäisenä kesänä Lahden rautatiepäivä -tapahtumaa varikkoalueella. Työryhmän Provarikko.info -sivustolta löytyy ajankohtaista tietoa varikkoaluetta koskevista päätöksistä, suunnitelmista ja tapahtumista. Sivuston kautta on myös mahdollisuus antaa tukensa varikkoalueen säilyttämisen puolesta ja esittää omia mielipiteitä ja kehitysehdotuksia.

Topparoikka ry on omalta osaltaan halunnut tuoda esille paikallista rautatiehistoriaa. Yhdistyksen kunnostama ja ylläpitämä museokalusto antaa oman historiallisen panoksensa varikolle. Topparoikan talkoovoimin järjestämät yleisötapahtumat, yhdistyksen taltioima esineistö sekä kuva- ja kirjallinen materiaali ovat osaltaan saattaneet varikkoaluetta kaupunkilaisten tietoisuuteen.

Varikkoaluetta kehitettäessä olisikin ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon alueen alkuperäinen käyttötarkoitus. Pelkkä ulkokuoren varjelu ei kuitenkaan riitä säilyttämään varikon monivivahteista historiallista sisältöä. Varikon sijainti tarjoaa kulttuurihistorialliselle toiminnalle hyvät edellytykset: Rautatieviraston päätös museojunaliikenteen rajoittamisesta pääradoilla suo Lahdelle mahdollisuuden palauttaa takavuosien yleisömagneetit, höyryjunamatkat Heinolaan ja Loviisaan, kulkuun. Veturitallit voisivat näin toimia sekä kulttuurikeskuksena että toimivana museokaluston huolto- ja säilytystilana. Useat tahot – niin yhdistykset kuin yksilötkin – ovat ilmaisseet kiinnostuksensa liikennöintiin. Varikkoalue kaipaakin toimijoita, jotka kaupungin tuella osaavat hyödyntää sen historiaa kehittäesssään aluetta taloudellisestikin toimivaksi kokonaisuudeksi.

Lahden merkitys rautatiekapunkina on osin unohdettu. Teollisuuskaupunki on ollut vuosikymmenet riippuvainen hyvistä rautatieyhteyksistä. Nykyäänkin rautatie kulkee Lahdesta viiteen eri suuntaan. Nyt kunnallisvaalien alla onkin ensiarvoisen tärkeää nostaa esille Mytäjäisten tulevaisuus ja tehdä kauaskantoisia päätöksiä varikkoalueen kehittämiseksi. Nyt on aika ottaa historiallinen näkökulma huomioon kaupunkisuunnittelussa. Säilytetään Lahti rautatiekaupunkina ja Mytäjäisten varikko muistuttamassa rautateiden merkityksestä jälkipolville.

Lausunto Mytäjäisten varikkoalueen kehittämisestä –
(Lausunto 5.10.2009 / Pro Varikko)

Senaatti-kiinteistöt etsii Lahden Mytäjäisten varikkoalueelle kumppania, joka olisi valmis kehittämään, kaavoittamaan ja lopulta myös ostamaan alueen. Kyseessä on valtakunnallisestikin arvokkaaksi tunnustettu alue, jota käsiteltäessä tulee vaalia kulttuuriarvoja.

Valtion liikelaitoksena tahdomme vedota Senaatti-kiinteistöihin, jotta eräät seikat saavat arvoisensa huomion.Toivomme Senaatti-kiinteistöltä yhteiskuntavastuuta; muun muassa luvatun avoimuuden ja vuorovaikutuksen sekä kulttuuriarvojen vaalimisen toteutuvan käytännössäkin.

Mytäjäisten varikkoalue osana paikallista historiaa ja kehitystä Lahden kaupungin historia on nivoutunut tiukasti liikenneyhteyksien kehitykseen. Rautatiet sekä Vesijärven satama olivat väestönkasvun ja -keskittymisen perusteina. Lahden Mytäjäisten varikkoalueen rakennuskanta on eheä kokonaisuus, jonka vanhin rakennuskanta on peräisin 1860- ja 1870-luvuilta. Rakennuskannassa korostuu rautateiden yhteiskunnallinen merkitys: muun muassa ainoa kolmesta säilyneestä vanhasta VR:n ylläpitämistä kouluista sijaitsee Mytäjäisten alueella.

Varikkoalue on mukana vuonna 1998 allekirjoitetussa sopimuksessa menettelytavoista valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämiseksi ja suojelemiseksi.

Topparoikka ry alueen toimijana

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry on vuokrannut varikon vesitornia 1990-luvun alusta lähtien. Yhdistyksen toimintaan on kuulunut vanhan rautatiekaluston kunnostus yhteistyössä Suomen Rautatiemuseon kanssa. Lisäksi yhdistys on koonnut kokoelmiinsa paikallista rautatieperinnettä niin esineistönä kuin niteinäkin. Nämä arkistot sijaitsevat toimitiloissa. Yhdistyksen tiloissa on myös harjoitettu pienimuotoista näyttely- ja museotoimintaa.

Yhdistys on myös toimintansa puitteissa järjestänyt Mytäjäisten varikkoalueella neljänä viime kesänä Lahden Rautatiepäivä -tapahtumaa.

Tapahtuma on vakiinnuttanut kasvavalla kävijämäärällään paikkansa paikallisena, elämyksellisenä koko perheen tapahtumana. Pääteemoja ovat olleet vanha rautatie- ja muu ajoneuvokalusto sekä paikallishistoria.

Topparoikka ry on saanut runsaasti positiivista julkisuutta tapahtumistaan. Esimerkiksi Mäntsälän kunta kehui järjestelyjä vuoden 2007 oikoradan ensimmäisen höyryveturivetoisen junan yhteydessä. Myös Helsingin Sanomien jutun myötä palautetta, lahjoituksia ja kyselyjä on tullut runsaasti. Tätä myönteistä julkisuutta on hyödynnetty tulevia vuosia silmällä pitäen: vuonna 2008 alueelle saatiin peräti kaksi eri höyryjunaa ja vuonna 2009 Heinolaan ajettiin kaksi loppuunmyytyä junaa.

Tapahtumissa vierailleet ihmiset ovat olleet erittäin kiinnostuneita alueen luonteesta ja sen historiasta. Monet hämmästelivät, miten Lahden kaupungista löytyy vielä rakennuskannaltaan vanha ja yhtenäinen miljöö.

Näkemyksiä alueen kehittämiseen

Varikkoalueen tulevaisuutta suunniteltaessa tulee muistaa alueen alkuperäinen käyttötarkoitus. Topparoikka ry yhteistyötahoineen on ideoinut muun muassa eräänlaista kulttuuripuistoa, joka tarjoaisi tiloja esimerkiksi taiteilijoille, designereille ja käsityöläisille.

Veturitalli olisi tämänkaltaiselle toiminnalle luonteva rakennus. Asuinkäytössä olevat talot tulisi sen sijaan säilyttää yhä asuttuina. Lisärakentamiseen tulee suhtautua hyvin varauksellisesti.

Topparoikka ry toivoo luonnollisesti oman toimintansa kykenevan jatkuvan alueella – jo sen vuoksi, että se on saanut huomattavan paikallisen merkityksen. Yhdistyksellä ei ole resursseja tehdä ostotarjousta, hoitaa alueen kaavoitusta tai koordinoida kehitystä.

Toivomme kuitenkin, että mielipidettämme kuunneltaisiin ja toimintamme mahdollisuudet, esittämämme ideat sekä valmiutemme monenlaiseen yhteistyöhön huomioitaisiin Senaatti-kiinteistöjen ja kolmannen osapuolen välisissä neuvotteluissa.

Varikon tilanne 9.4.2010

Varikko on edelleen myynnissä vaikka osa kiinteistöissä olevien vuokralaisten sopimukset ovat irtisanottu. Kumppania/ostajaa aluelle alettiin etsiä elokussa 2009, jolloin varikko siirtyi Senaatti-Kiinteistöille.

Tammikuussa varikolla tehtiin mm. maaperä- ja tärinämittauksia ja kesän alussa alueella alkaa maanvaihto.

Varikon arvoa on määrittänyt vuodesta 1998 voimassa ollut sopoimus valtakunnallisesti merkittävistä rautatiealueista. Siinä on sopijaosapuolina ollut mm. Museovirasto, VR, Valtion Kiinteistölaitos (nyk. Senaatti) ja muutamia muita. Listalla on 115 kohdetta, joissa on yhteensä 872 rakennusta, Lahden varikko on yksi näistä alueista. Olennaista tässäkin sopimuksessa on, että se määrittelee vain menettelytapoja, joilla aluetta lähdetään kehittämään. Se ei ole suojelupäätös, vaan suojelusta päätetään vasta kaavoituksessa (tarkemmin asemakaavassa). Asemakaavaa kolmioraiteen sisäpuolisella alueella ei toistaiseksi ole, eikä tiedossa ole milloin kaavan valmistelu aloitettaisiin. Lisätietoa http://www.nba.fi/fi/rautatierakennukset. Lahden voimassa olevassa yleiskaavassa (työ tämän uudistamiseksi on menossa) varikko on merkitty ”pääosin palveluille tarkoitetuksi toimitila-alueeksi” ja se on myös merkitty arvokkaaksi alueeksi.

Lisäksi Museoviraston viimeisimmässä RKY-inventoinnissa (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt), jonka Valtioneuvosto vahvisti vuodenvaihteessa, on varikkoalue mukana ensimmäistä kertaa. Ensimmäisenä mainitusta rautatiealuesopimuksesta RKY eroaa siinä, että se ei ole sopimus, jossa kiinteistöjen mahdollinen omistaja on ollut sopijaosapuolena. Se kuitenkin asettaa tiettyjä vaatimuksia sille, miten inventointiin liittyviä alueita tulee käsitellä esim. kaavoitusprosessissa, mutta suojelun ratkaisee vasta kaavoitus.