Teitä ja rautateitä

Sekalaisia artikkeleita teistä, väylistä ja rautateistä. Jutut on alunperin julkaistu pääasiassa Lahen Lehessä (suluissa julkistamispäivä).
Kirjoittaja Sauli Hirvonen, ellei toisin mainita.

ALEKSANTERINKADUN SILLAT (15.2.2022)

Osuuskauppa Hämeenmaan kaavailema Lahden Aleksanterinkadun ylittävä kävelysilta on herättänyt paljon keskustelua. Viime vuonna sillasta järjestettiin suunnittelukilpailu, josta itsekin kirjoitin täällä. Lopulta neljästä vaihtoehdosta valittiin ehdotus nimeltään Seitti. Siltaa on kannatettu, mutta myös vastustettu, syinä jälkimmäiseen ovat kaupunkikuvalliset seikat sekä myös se, että silta olisi vain yrityksen omistaman hotellin vieraiden käytössä. Etelä-Suomen Sanomat järjesti lukijoilleen äänestyksen sillasta; sitä kannatti 2500 äänestäneestä yli 1600.

Hämeenmaan silta ei suinkaan ole ensimmäinen Aleksanterinkadun ylittävä silta. Vuonna 1896 aloitettiin Loviisa-Vesijärven rakentaminen, mikä antoi mm. Vesijärvenkadun kaarevan muotonsa sekä Aleksanterinkadulle (ja Kirkkokadulle) sillat. Rautatien rakensi yksityinen osakeyhtiö, joten sikäli nyt suunnitteilla olevan kävelysillan tilanne ei sinänsä ole poikkeuksellinen verrattuna 1900-luvun vaihteeseen. Toki sinänsä se ei ole peruste tai puolustus nykyisen sillan rakentamiselle vaikka suunnittelussa on haettu vaikutteita vuonna 1960 puretusta rautatiesillasta.

Vaikka Aleksanterinkatu on ollut aiemmin osana Ylistä Viipurintietä, sittemmin toiminut koko kauppalan ja kaupungin lävistävänä pääväylänä, on sen rooli muuttunut vuosikymmenten saatossa “pelkäksi” kaupungin pääkaduksi.

Yleisesti tällaisissa tapauksissa on hyvä, että asiasta käydään julkista keskustelua, ja kuullaan argumentteja niin puolesta kuin vastaankin. On myös hyvä pohtia kuinka paljon ja minkälaisia vaikutuksia kaupunkikuvaan ja julkiseen tilaan on yksityisten yritysten hankkeilla, oli kyse sitten mm. yksittäisistä rakennuksista ja rakennelmista tai kokonaisista asuinalueista.

Lahti-Seuran kokoelma

Aleksanterinkadun rautatiesilta ei ollut ainoa silloisen valtaväylän kanssa risteävä silta Lahdessa. Heinolan rautatie valmistui 1932 ja samalla Joutjärvelle valmistui valtatien (tie muutettiin valtatie 12:ksi vuonna 1938) ylittävä rautatiesilta. Tässä kuvassa (vaunut.org) ovat ratatyöt käynnissä juuri sillan kohdin. Onko silta rakennettu vasta suurimpien maansiirtotöiden valmistuttua?
Joka tapauksessa lähes 50 vuoden ajan tuon kapean ja matalan sillan kautta kulki lähes kaikki alueen itä-länsisuuntainen liikenne. Monet muistelevat tätä paikkaa kapeuden vuoksi hyvinkin haasteelliseksi, ja ilmeisesti kolhuiltakaan ei säästytty.

Heinolan rautatien silta ylittää entisen maantien.
Nykyisin tämä osuus Sotkankatua on vain kevyen liikenteen käytössä. Asfaltissa näkyy vanhan tien linja.

Sivun päivitykset

15.11. Uusi dioraama sivulla Pienoisrautatiet

16.10. Uusi dioraama sivulla Pienoisrautatiet

24.7. Lisätty vuosilukuja

24.6. tulipyörä.fi-Instagram-tili on avattu.

10.6. Lisätty sivu Tiet. Tietoa teistä, väylistä ja muusta ajoneuvoliikenteestä.

14.3. Päivitetty sivu Pienoisrautatiet

22.2. Lahtiwoodin YouTube-kanavalle päivitetty rautatieaiheinen video

8.2. Päivitetty sivu Pienoisrautatiet

21.1.2021 Päivitetty sivu Pienoisrautatiet ja Youtube-kanavalle lisätty Asiaa pienoisrautateistä (6)

4.12. Lisätty kohtaan Paikat ja käsitteet > Rautatiet muokkaavat Lahtea > Paikannimistöä ja Vuosilukuja

22.11. Lahtiwoodin Youtube-kanavalle lisätty Asiaa pienoisrautateistä (5)

15.11. Pienoisrautatiet-sivulle on lisätty uusi pienoisrautatie

1.11. Lahtiwoodin Youtube-kanavalle lisätty Asiaa pienoisrautateistä (4)

Lahtea maailmankartalle kiskoja pitkin

Saksalaiset rautatieharrastajat vierailivat vuonna 2008 Suomen rataverkolla lättähattu-kiskobussilla kulkien. Lättä vieraili myös Lahdessa, Mytäjäisten varikolla Lahden rautatieharrastajat Topparoikan järjestämässä Rautatiepäivässä (kohdasta 12:45 eteenpäin). Tuolloin tapahtumassa oli peräti kolme liikkuvaa museojunaa (joista kaksi yleisölle) sekä tietenkin paljon muuta.
Videolla esiintyy myös topparoikkalaisten vuonna 1990 kunnostama liikuteltava muistomerkkihöyryveturi Tr1 1047 eli ”Risto” (kohdassa 14:00).

Paljon on muuttunut tuosta kesästä. Topparoikka muutti Vierumäen asemalle kesällä 2015, missä Rautatiepäivä toki jatkuu. Risto-höyryveturikin muutti syksyllä 2020 Lahdesta uudelle omistajalle Lohjalle.

Video on saksankielinen, mutta tunnelmista pystyy nauttimaan ilman saksankielen taitoa. Kokonaiskesto 28:55.

[katso video]

Rautatiehankkeista

Rautatiehankkeista on syksyllä paikallismedioissa kirjoitettu paljonkin, jatkan siitä vielä hieman, sivusinhan aihetta Hollolan Lahti 2/2020 -lehden pääkirjoituksessa, jossa kirjoitin: “On tärkeää palauttaa aika ajoin mieleen se, ettei rautatie ja sen rakentaminen ollut itsestäänselvyys.” “Nykyhankkeista Lahden kannalta kiinnostavin lienee Itärata, jonka yksi linjaus on suunniteltu kulkevaksi (Helsinki-Vantaa) lentoasema-Porvoo-Kouvola.”

Muutama päivä Hollolan Lahden ilmestymisen jälkeen mediassa ryöpsähti – ei suinkaan kirjoitukseni takia.

Yle otsikoi 30.9.: “Porvoo-Kouvola-reitti veti pitemmän korren itäsuunnan ratavalmistelussa”. Jutussa selviää että aiemmassa selvityksessä mukana ollut Lahti-Heinola-Mikkeli -ratalinjaus oli pudonnut pois vaikka se oli kustannus–hyöty -suhteiltaan oikoradoista paras.

Lokakuussa alkoi kuhina. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 2.10. : “Kaukojunaliikenne uhkaa itäradan mukana siirtyä pois Lahdesta – päijäthämäläiset päättäjät tyrmistyivät suunnitelmista” .

Yle Lahti kertoi 14.10.: “Liikenneministeriön Itärata-linjaus löi Lahden ällikällä: uusi rata veisi kaukojunavuorot kaupungista”. Jutussa liikenneministeriön neuvotteleva virkamies Kaisa Kuukasjärvi toteaa: “Alustavien keskustelujen pohjalta kävi ilmi, että alueiden ja kuntien enemmistö kannatti huomattavasti enemmän kahta muuta (Porvoo-Kouvola, Porvoo-Kotka) ratalinjausta.” Lahti ei vastausta niellyt. Jutussa Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alhon mukaan sitä ei virallisesti edes Lahdelta kysytty.

Väyläviraston toukokuussa julkaistun selvityksen jälkeen oikoratojen vaikutusalueella olevat kunnat kutsuttiin liikenneministeriöön neuvonpitoon. Kuntien piti elokuun loppuun mennessä päättää, haluavatko ne olla mukana hankeyhtiössä. Lahden kaupungin mielestä yhtiölle ei ollut tarvetta ja se päätti, ettei se ole mukana Itärata-hankeyhtiössä. Lahti vetosi keväällä tehtyyn Väyläviraston selvitykseen, jonka mukaan nykyisten ratojen kunnostaminen olisi kustannuksia ja hyötyä ajatellen paras vaihtoehto: Väyläviraston arvion mukaan pelkästään nykyisten ratojen parannus nopeuttaa matka-aikoja itään. Uudet itäiset oikoradat eivät toisi yksin merkittäviä hyötyjä matka-aikoihin.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan idän raideyhteyksien hankeyhtiöneuvotteluja jatketaan Porvoon ja Kouvolan kautta kulkevan linjauksen mukaisesti. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen ihmettelikin, miksi hyötysuhteeltaan huonoksi todettua hanketta viedään nyt eteenpäin. Väylävirasto ei ole tyrmännyt mitään vaihtoehtoa vaan sysää vastuun poliitikoille.

Etelä-Suomen Sanomat on pääkirjoituksissaan ottanut voimakkaasti kantaa Itärataan tai oikeastaan sen tarpeettomuuteen ja pyrkinyt voimakkaasti kyseenalaistamaan koko hankkeen mielekkyyttä (taloudellisuutta). Tarvitaankin tervettä nurkkakuntaisuutta, onhan kyseessä suurista investoinneista ja niiden pitkäaikaisista vaikutuksista. Maakuntamme etua eivät aja ketkään muut kuin päijäthämäläiset itse. Tämä on hyvä pitää mielessä – etenkin edustakuntavaaleissa, kun äänestetään Hämeen vaalipiirissä.

Myös lahtelaisilla poliitikoilla on peiliin katsomisen paikka: Rautatietä – tai ylipäänsä mitään muutakaan – ei kannata pitää itsestäänselvyytenä; muuten se on menetetty. Tällä en suinkaan tarkoita että kerran kuussa on käytävä ratapihalla suukottelemassa kiskoja vaan että valtakunnan tasolla on istuttava oikeissa ”pöydissä” ja varmistettava alueen intressit.

Lahti on kuitenkin mukana Suomi-radan hankeyhtiössä ja radan suunnittelu saadaan käyntiin. Rata tarkoittaa Tampere-Riihimäki-välille lisäraiteen tai kokonaan uuden radan. Suunnitelmaan kuuluu myös Lentorata, joka yhdistäisi lentoaseman kaukojunaliikenteen piiriin.

Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua varten perustetaan kaksi osakeyhtiötä: Suomi-rata Oy ja Turun Tunnin Juna Oy. Suomen valtion osuus kummassakin yhtiössä on 51 prosenttia.

Pekka Timonen toteaa: ”Suomi-radan hankeyhtiön perustaminen vahvistaa Lahden seudun kilpailukykyä ja vauhdittaa Radanvarren kehittämistä. Lahti saa Lentoradan myötä suoran ja nopean yhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja laajasti myös itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. ”

Suomi-rata on myös mainittu Lahden kaupungintalousarviossa yhtenä vahvuutena.

Raideliikenteeseen panostaminen on tärkeää. Itäradan suunnitelmissa Liikenne- ja viestintäministeriössä tuntuu olevan luotijunavaihe päällä. Täytyy toivoa ettei vauhtisokeus peitä ministeriön silmiä ratojen hyötylaskelmilta. Pelkästään ideologisista motiiveista kumpuavat päätökset tuppaavat epäonnistumaan.

Sauli Hirvonen

Julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 3/2020

Tr1 1047 lähti Lahdesta

Tavarajunaveturi Tr1 1047 (”Risto”) kunnostettiin liikuteltavaksi muistomerkkiveturiksi lahtelaisten rautatieharrastajien toimesta ja luovutettiin Lahden kaupungille loppuvuodesta 1990. Veturin omisti VR, jolta se siirtyi hiljattain uudelle omistajalle ja edessä oli siis muutto uudelle paikkakunnalle. Siirron suoritti keskiviikkona 16.9.2020 Haapamäen museoveturiyhdistys veturinaan Dv16, museoveturi sekin. Risto hinattiin ensin Hyvinkäälle, josta se myöhemmin siirrettäisiin Lohjalle.

Talkoolaisten kunnostama höyryveturi oli viettänyt viimeiset viisitoista vuotta vanhan varikon raiteella. Ennen sitä veturi oli ollut Lahden rautatieaseman edustalla. Varikolla se kylkiinsä saanut töhryjä, mutta oli ikäänsä ja olosuhteisiinsa nähden tyydyttävässä kunnossa.

HMVY:n Dv16-veturi valmiina Riston siirtoon Lahden Mytäjäisistä, Hyvinkään kautta Lohjalle. Muistomerkkiveturin uusi omistaja on juuri veturin alla tekemässä viimeisiä huoltoja ennen siirtoa.


Lahtelaisharrastajien viestiryhmässä sain tiedon kuvineen että Ristoa oltiin siirtämässä kyseisen keskiviikon iltana, joten töiden jälkeen ajoin varikon kautta. Tapasinkin paikalla uuden omistajan, joka teki veturin siirtoon liittyviä huoltotöitä. Vaihdoimme muutaman sanasen ja toivottelin turvallista matkaa.

Lisätietoja Risto-veturista Topparoikan sivuilla. Kuva ja keskustelua siirrosta myös Vaunut.org-sivustolla.



Rautateiden Lahti -näyttely

Lahden pääkirjaston aulassa avautuu syyskuussa Rautateiden Lahti -näyttely. Aulan sermeissä esitellään Lahden rautateitä, rautatiekulttuuria ja rautatieharrastamisen eri muotoja.
Lisäksi vitriineissä on esillä Esko Nikkasen ja Sauli Hirvosen rakentamia pienoisrautateitä. Nikkanen on keskittynyt paikallisiin rakennuksiin ja miljöihin, Hirvonen ulkolaisiin dioraamoihin.

Näyttely kestää syyskuun loppuun asti ja se toteutetaan yhteistyössä Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n, Lahti-Seura ry:n ja tulipyörä.fi:n kanssa.


Näyttelyn julisteet/tekstit: Sauli Hirvonen
Työryhmä: Esko Nikkanen (pienoisrautatiet), Jonne Seppänen (Heinolan rata -kooste), Mari Lakka, Tomi Hämäläinen ja Eeva Rajaharju.
Valokuvat: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto, Lahden kaupunkiympäristö, Sauli Hirvonen ja Ilona Reiniharju. 

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on RautateidenLahti_juliste-723x1024.jpg


Rautateiden Lahti -näyttely pääkirjaston aulassa 1.-30.9.
Katso näyttelyn esittelyvideo.

Lisätietoja: sauli.hirvonen@gmail.com

Rautatieharrastajille avustusta


Lahden Rautatieharrastajat Topparoikalla on kunnostettavanaan erilaista museojunakalustoa. Yhdistys sai vuoden 2020 alussa Päijänne Leaderilta avustusta kolmivuotiselle vaunujen kunnostushankkeelle sekä Tve3-dieselveturin hankintaan. Rahoituksen antavat yhdessä EU, Suomen valtio ja kunnat. Summan yhdistyksen omaosuus koostuu palkattomasta talkootyöstä.

Kunnostettava kalusto ovat lähiliikennevaunu Ei 22319, moottorivaunu Ds2 10 ”Motti”, matkatavaravaunu Fo 22547 sekä puukoriset tavaravaunut. Syksyllä Toijalan Museoveturiseuralta siirretään dieselveturi Tve3.

Kunnostusprojektin tavoitteena on saada osa museojunakalustosta liikennöintikäyttöön Heinolan radalle.

Kalustoa kunnostetaan pääasiassa talkoovoimin ja kaikenlainen talkooapu on tärkeää. Talkoot pidetään pääasiassa viikonloppuisin sekä erikseen ilmoitettavina aikoina.

Yhdistyksen kalusto sijaitsee yhdistyksen kerhotiloina toimivan Vierumäen rautatieaseman ratapihalle, mihin ne siirrettiin Lahden Mytäjäisten varikolta syksyllä 2015. Kalustoa on kunnostettu vuosien saatossa varikolla, joista tärkein höyryveturi Tr1 1047 ”Risto”. Muita ovat mm. puinen konduktööri- ja matkustajavaunu EFi 22378 sekä lumiaura Etv-Rto 23.

Artikkelit

Tälle sivulle on koottu rautatieaiheisia artikkeleita ja linkkejä.

Alla olevat jutut ovat julkaistu Lahen Lehessä. Linkit sisältävät artikkeleita sekä uutisista tapahtumista ja tilaisuuksista. Juttujani on myös yhdistysten jäsenlehdissä Hollolan Lahdessa ja Topparoikka-lehdessä.

Lahen Lehti:
Lahti heräsi kiskoliikenteelle 10.8.2019
Kampusraitti avattu 5.12.2018
Mukkulanradan liikennettä 26.4.2018
Vierumäen rautatiepäivä 24.7.2017
Kotiseutu ja pienoisrautatiet 12.7.2017
Junia ja kiskoja Lahdessa 20.6.2015
Museojunakalusto Lahden seudulla 5.3.2016
Lahden matkailuvalttina kiskot 6.7.2014
Museojunakaluston kunnostusta kesällä 2011 9.3.2014 (päiv.)
Rautatiekulttuuria Lahdessa 17.8.2013
Lahti-Riihimäki-Lahti-Riihimäki-Lahti 19.11.2012
Rautatievideoita Lahden seudulta 20.7.2012
Timotei Teatteri: Juna 19.15.2012
Rautateitä koululaisille 6.11.2009
Topparoikka ry juhlistaa 20-vuotistaivaltaan 19.10.2008
Kiiltävät kiskot 29.7.2008

Lehdissä:
Hollolan Lahti -lehti (Lahti-Seura ry)
Topparoikka-lehti (Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry)

Kirjoissa:
”Topparoikka Vierumäen asemalla” -artikkeli: Vierumäen kyläkirja (2020)
”Rautatiet muokkaavat Lahtea” -artikkeli: Lahden seutu kartoin 1960- ja 2010-luvuilla (2020, AtlasArt & Lahti-Seura)

Lahden seutu kartoin 1960- ja 2010-luvuilla -kirja

Lahden seutu kartoin on ensimmäinen Lahdesta julkaistu karttakirja. Kirjan kirjoittajat ovat Vesa Tähtinen ja Hannu Kivilä ja kirjan julkaisee Kustannusyhtiö AtlasArt yhteistyökumppanina Lahti-Seura.

Lahden seutu kartoin tarjoaa lukijalleen mielenkiintoisen ja virikkeitä herättävän katsauksen alueella vuosikymmenten kuluessa tapahtuneista ympäristön ja rakennuskannan muutoksista. Kirja esittelee nämä muutokset Maanmittauslaitoksen eri vuosikymmeniltä olevien maastokarttojen avulla. Vanhat maastokartat perustuvat pääosin 60-luvun alun maastokarttoihin ja uusimmat vuoden 2018 maastokarttaan. Kirjan aukeamilla rinnakkain avautuvat karttalehdet eri vuosikymmeniltä mahdollistavat helpon ja kiinnostavan muutosten tarkastelun.

Kartoista ja niitä täydentävistä teksteistä voi kirjan lukija helposti löytää asutuksen leviämisen ja kasvun aiheuttamat muutokset maisemaan sekä merkittävimmät alueen julkiset ja yksityiset rakennuskohteet. Teoksessa on myös mukana runsaasti historiallisia karttoja sekä vanhoja ilma- ja valokuvia Lahden alueelta. Kirjan alussa on Lahden seudun kartoituksen historiallisista vaiheista kirjoittanut lahtelainen kaupunkikulttuurin harrastaja, tietokirjailija Hannu Kivilä. Lahtelainen historian harrastaja, varatuomari Vesa Tähtinen on kirjoittanut kirjan muut tekstit, kuvauksen Lahden kehityksestä nykyhetkeen asti sekä kaikki maastokarttoihin- ja ilmakuviin liittyvät tekstit.

Kirjasta saa paljon irti myös rautatieharrastaja.

Kirjaan on kirjoittanut esipuheen Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen. Lisäksi hän on kirjoittanut kirjaan aiheista Ylinen Viipurintie ja Lahden rautatiet.

Kirjaa saa noudettua Lahdessa elokuvateatteri Kino Iiriksestä (ohjeet alla olevassa linkissä). Postitilaukset kustantajalta ja rajoitettu erä Lahden Museokaupan ja Pekka Productionsin verkkokaupoista. Tulee myyntiin myös kirjakauppoihin.

Lisätietoja:
Lahti-Seura (kirjan maksu- ja nouto-ohjeet)
Kustannus AtlasArt
Pekka Productions