Artikkelit

Tälle sivulle on koottu rautatieaiheisia artikkeleita ja linkkejä.

Alla olevat jutut ovat julkaistu Lahen Lehessä. Linkit sisältävät artikkeleita sekä uutisista tapahtumista ja tilaisuuksista. Juttujani on myös yhdistysten jäsenlehdissä Hollolan Lahdessa ja Topparoikka-lehdessä.

Lahen Lehti:
Lahti heräsi kiskoliikenteelle 10.8.2019
Kampusraitti avattu 5.12.2018
Mukkulanradan liikennettä 26.4.2018
Vierumäen rautatiepäivä 24.7.2017
Kotiseutu ja pienoisrautatiet 12.7.2017
Junia ja kiskoja Lahdessa 20.6.2015
Museojunakalusto Lahden seudulla 5.3.2016
Lahden matkailuvalttina kiskot 6.7.2014
Museojunakaluston kunnostusta kesällä 2011 9.3.2014 (päiv.)
Rautatiekulttuuria Lahdessa 17.8.2013
Lahti-Riihimäki-Lahti-Riihimäki-Lahti 19.11.2012
Rautatievideoita Lahden seudulta 20.7.2012
Timotei Teatteri: Juna 19.15.2012
Rautateitä koululaisille 6.11.2009
Topparoikka ry juhlistaa 20-vuotistaivaltaan 19.10.2008
Kiiltävät kiskot 29.7.2008

Lehdissä:
Hollolan Lahti -lehti (Lahti-Seura ry)
Topparoikka-lehti (Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry)

Kirjoissa:
”Topparoikka Vierumäen asemalla”
Vierumäen kylähistoria (?)
”Rautatiet muokkaavat Lahtea”
Lahden seutu kartoin 1960- ja 2010-luvuilla (2020, AtlasArt & Lahti-Seura)

Lahden seutu kartoin 1960- ja 2010-luvuilla -kirja

Lahden seutu kartoin on ensimmäinen Lahdesta julkaistu karttakirja. Kirjan kirjoittajat ovat Vesa Tähtinen ja Hannu Kivilä ja kirjan julkaisee Kustannusyhtiö AtlasArt yhteistyökumppanina Lahti-Seura.

Lahden seutu kartoin tarjoaa lukijalleen mielenkiintoisen ja virikkeitä herättävän katsauksen alueella vuosikymmenten kuluessa tapahtuneista ympäristön ja rakennuskannan muutoksista. Kirja esittelee nämä muutokset Maanmittauslaitoksen eri vuosikymmeniltä olevien maastokarttojen avulla. Vanhat maastokartat perustuvat pääosin 60-luvun alun maastokarttoihin ja uusimmat vuoden 2018 maastokarttaan. Kirjan aukeamilla rinnakkain avautuvat karttalehdet eri vuosikymmeniltä mahdollistavat helpon ja kiinnostavan muutosten tarkastelun.

Kartoista ja niitä täydentävistä teksteistä voi kirjan lukija helposti löytää asutuksen leviämisen ja kasvun aiheuttamat muutokset maisemaan sekä merkittävimmät alueen julkiset ja yksityiset rakennuskohteet. Teoksessa on myös mukana runsaasti historiallisia karttoja sekä vanhoja ilma- ja valokuvia Lahden alueelta. Kirjan alussa on Lahden seudun kartoituksen historiallisista vaiheista kirjoittanut lahtelainen kaupunkikulttuurin harrastaja, tietokirjailija Hannu Kivilä. Lahtelainen historian harrastaja, varatuomari Vesa Tähtinen on kirjoittanut kirjan muut tekstit, kuvauksen Lahden kehityksestä nykyhetkeen asti sekä kaikki maastokarttoihin- ja ilmakuviin liittyvät tekstit.

Kirjasta saa paljon irti myös rautatieharrastaja.

Kirjaan on kirjoittanut esipuheen Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen. Lisäksi hän on kirjoittanut kirjaan aiheista Ylinen Viipurintie ja Lahden rautatiet.

Kirjaa saa noudettua Lahdessa elokuvateatteri Kino Iiriksestä (ohjeet alla olevassa linkissä). Postitilaukset kustantajalta ja rajoitettu erä Lahden Museokaupan ja Pekka Productionsin verkkokaupoista. Tulee myyntiin myös kirjakauppoihin.

Lisätietoja:
Lahti-Seura (kirjan maksu- ja nouto-ohjeet)
Kustannus AtlasArt
Pekka Productions

tulipyörä.fi – esittely

tulipyörä.fi-sivusto on rautatieharrastajan näyteikkunan rautatiekulttuurin vaalimiseksi. Sivustolla keskityn pääasiassa lahtelaiseen rautatiekulttuuriin ja sen eri muotoihin. Esittelen rautateihin liittyviä hankkeita, visioita ja ehdotuksia, joista osa on jo tullut tutuksi Lahen Lehti -sivustolla.

Esittelen omaa rautatieharrastamista ja kaikkea siihen liittyvää toimintaa. Kaikki sivuston tekstit ja kuvat ovat omiani, ellen toisin mainitse.

Lisäksi sivusto toimii osana epävirallisena Pietarin rautatie 150 vuotta –tiedotuskanavana. Viralliset juhlallisuudet on siirretty poikkeustilanteen takia vuoteen 2021, mutta sivulta saa tietoa mm. lahtelaisten rautatieharrastajien ja yhdistysten järjestämistä juhlavuoden tapahtumista.

Sivustolla oleva tulta iskevä junanpyörä on Lahden vaakunassa vuodelta 1968. Alkuperäinen tulipyörä-vaakuna otettiin käyttöön vuonna 1912. Lisää vaakunasta voit lukea täältä.

Sivustoa päivitetään… esimerkiksi kuvagalleria on toistaiseksi keskeneräinen.

Terveisin
Sauli Hirvonen

Pietarin rautatie -tapahtumat

Pietarin rautatie täyttää 150 vuotta. Tällä tulipyörä.fi-sivustolla kerrotaan Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n, rautatieharrastajien ja muiden tahojen Lahden seudulla järjestämistä juhlavuoden tapahtumista.

Koronavirusepidemian takia päätapahtuma on siirretty vuodelle 2021.
Virallisesta ohjelmasta vastaa Väylä ja se toteutetaan yhteistyössä VR:n ja Venäjän rautateiden kanssa.

Vuoden 2020 muu ohjelmisto on nähtävillä täällä.

Sivusto on rautatieharrastajan ylläpitämä. Sivustoa päivitetään tarvittaessa ja omia tapahtumia voi lähettää osoitteeseen: sauli.hirvonen[at]gmail.com

Rautatieharrastamista

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry on 30-vuotisen taipaleensa aikana vaalinut lahtelaista rautatieperintöä monin eri tavoin. Vuosien saatossa aktiivisten ja idealististen harrastajien ja talkoolaisten ansiosta Lahteen on muotoutui rautatiekulttuurin vaalimisen vankka perinne. Topparoikkalaiset ovat tuoneet esille rautateihin liittyvää kulttuurihistoriaa erilaisten tilaisuuksien, tapahtumien sekä käsityöosaamisen kautta. Harrastajat hankkivat ja kunnostivat 1990-luvulla Lahteen liikuteltavan muistomerkkiveturin Riston (Tr1 1047), joka seisoo yhä Lahden varikolla. Kaluston kunnostaminen on ollut olennainen ja tärkeä talkoomuoto. Osa kunnostettavasta kalustosta on jo saatu museojunaliikenteeseen. Lisäksi lahtelaisaktiivit järjestivät Lahdessa 1990-luvulla kahdet valtakunnalliset pienoisrautatiemessut.

Kun tulin mukaan vuonna 2005, yhdistyksellä oli pitkä ja kunniakas historia ja sen jäsenillä paljon osaamista ja intoa. Mukaan toimintaan houkuttivat myös yhdistyksen toimitilat, jotka tuolloin sijaitsivat autenttisessa rautatiemiljöössä Mytäjäisten veturivarikon vesitornissa. Em. syyt vaikuttivat siihen, miksi innostuin Topparoikan toiminnasta. Tuntui merkitykselliseltä olla mukana jatkamassa tuota perinnettä omista kiinnostuksen ja osaamisen lähtökohdista. Kerronkin muutamin esimerkein omista rautatieharrastamiseen liittyvistä kokemuksistani. Talkoita ja tapahtumia Tullessani mukaan yhdistystoimintaan kiinnostuin myös junanvaunujen kunnostusprojekteista, vaikkei minulla ollut aiempaa kokemusta tällaisesta. Osittain se johti siihen, että myöhemmin suoritin aikuisopiskeluna sekä teollisuuspuusepän että talonrakentajan perustutkinnot. Yhdistyksessä toimin useana vuonna taloudenhoitajana ja varapuheenjohtajana.

Vuonna 2015 minut valittiin puheenjohtajaksi, jossa toimessa olen edelleen. Näkyvimpiä yhdistyksen aikaansaannoksia ovat viime vuosina olleet erilaiset tapahtunut kuten museojuna-ajot ja rautatiepäivät. Kesäkuussa 2006 järjestimme varikolla Avoimet ovet -tapahtuman Mytäjäisten varikolla, jollaisia oli järjestetty aikaisemmin mm. 1990-luvulla. Tapahtuma sujui erinomaisesti, mutta toki halusimme kehittää sitä seuraavaksi vuodeksi. ”Avoimet ovet” nimenä tuntui turhan pienimuotoiselta, joten palautekeskustelun lomassa ehdotin nimeksi “Lahden Rautatiepäivä?”, ja niinpä kesällä 2007 järjestimme ensimmäisen Rautatiepäivän.
Itse ohjelmistoonkin kaipasimme lisätoimintaa, joten ehdotin, että järjestäisimme tulevana kesänä museojuna-ajon lättähattu-kiskobussilla. Seppäsen Jonne pisti paremmaksi ja ehdotti höyryjunaa. Ja niin myös tapahtui. Yhdistyksemme oli järjestämässä16.6.2007 Lahden Rautatiepäiville ensimmäistä höyryjuna-ajoa koko oikoradan pituudeltaan, veturinaan Ukko-Pekka. Toki myöhempinä kesinä ajoja hoiti myös Pikku-Jumbo.Vuodesta 2007 alkoivat Topparoikan toimesta jokakesäiset, pääasiassa Heinolaan suuntautuvat suositut museojuna-ajot.
Vaikka yhdistykselle ei ole omaa liikkuvaa junakalustoa, Topparoikka on tehnyt paljon museojunaliikenteen edistämiseksi Lahden seudulle, ja yhdistyksen aktiivisuuden ansiosta lahtelaiset saavat nauttia höyryjuna-ajoista. Näitä ajoja varten perustimme Seppäsen kanssa Höyryllä Heinolaan -nimisen verkkosivuston, jonka kautta loimme alueelle vahvan matkailubrändin.

Mytäjäisten varikon epävarma tilanne maankäytön ja kaavoituksen suhteen johti siihen, että Lahden Rautatiepäivä järjestettiin viimeisen kerran kesällä 2009. Vuonna 2011 yhdistyksen vuokrasopimus vesitornissa irtisanottiin Senaatti-kiinteistön toimesta ja koko alue tyhjeni vuokralaisista. Monien eri vaiheiden jälkeen vuonna 2015 yhdistys löysi uudet ja asianmukaiset toimitilat Heinolan puolelta Vierumäen rautatieasemalta. Rautatiepäivän perinne jatkuu Vierumäen rautatieasemalla. Nykyisin olen ehkä hieman tarkoituksella jättäytynyt vähempään rooliin tapahtumien suhteen vaikka toki olen yhä niitä järjestämässä, mm. avoimia ovia ja muuta kahvilatoimintaa. Päävastuuta Vierumäen Rautatiepäivästä ja museoajojen järjestelyistä kantaa yhdistyksen nykyinen varapuheenjohtaja Seppänen. Hän myös on valtakunnallisen Resiina-lehden päätoimittaja. Lahtelaiset aktiivit siis jatkavat vahvasti rautatieharrastamisen kulttuuria aivan valtakunnallisellakin tasolla.

Sauli Hirvonen
Kirjoittaja on Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n puheenjohtaja